Ohoh! Ihan suu auki kattelen ympärilleni…niin tuota ONNEA uuteen virtuaalikotiin, täällä on kivan näköistä. Vaikka tuo sun entinen vaaleanvihreä oli niin ihana uusi väri!
Tykkään tästä ominaisuudesta, että kommentoitava kirjoitus tai kuva näkyy, Bloggerissa meinaa unohtaa.
Ensimmäinen vieras ja ihan tuttu! tervetuloa Katriina. 🙂 Bloggerin hyvä puoli oli värien sekottelumahdollisuus, pidin siitä itsekin kovin. Pidin myös siitä kirpeästä vaaleanvihreästä, mukavaa, että se miellytti muitakin. Tämä on valmis pohja, eikä ole mieluinen, mutta oli kuitenkin ”sinne päin”. Väriä en uskalla edes yrittää vaihtaa, tuskin löytäsin koodeja hötömölön seasta, huh. Mutta kuten sanoin toisessa postauksessa, netti pullottaa valmiita pohjia, kun vaan osaisin niitä ladata itselleni…
Voi ei! Taas uusia juttuja, olisit pysynyt vanhassa, sanoo muutoksia kammoksuva rapu-ihminen. Niin että mitä täällä on sellaista, mitä ei bloggerissa? Kun kommentointikin on yhtä hankalaa kuin vuodatuksessa (ja valitus jatkuu….).
Mutta onnea kumminkin! Elämässä pitää olla haasteita!
No just! Huomasin että kaksi edellistä kommenttia tuli tuntemattomana, vaikka kaikki kohdat täytin ja pitääkö ne kaikki kohdat TOSIAAN joka kerta täyttää kyselee unelmaelämän tuike.
Tuike,
😀 😀 😀
Mitäkö varten pitäisi englanniksi kirjottaa? Sinne bloggeriin laitoin, koska Sara USA:sta silloin tällöin pistäytyy, ettei vallan eksy. Jos kirjaudut wordpressiin (ei tarkoita, että pistäisit blogin pystyyn!), voisit kommentoida vapaammin. Käsittääkseni vuodatuslaisten ei tarvitse niin paljon ährätä keskenään kommenttiensa eteen, ovat samaa ”klikkiä” kuin myös bloggeriin kirjautuneet keskenään. Itse huomasin, että bloggeri sallii minun käyttää wordpress osotetta kommentoinnissa, mutta silloin nimekseni tulee krisuh, ja sekös ärsyttää minua. Täytyy laittaa jokaisen kommentin loppuun, että Krisu, en haluaisi, että minua puhuteltaisiin h-loppuisena…. heh
Merkintöjä Melukylästä 
Ohoh! Ihan suu auki kattelen ympärilleni…niin tuota ONNEA uuteen virtuaalikotiin, täällä on kivan näköistä. Vaikka tuo sun entinen vaaleanvihreä oli niin ihana uusi väri!
Tykkään tästä ominaisuudesta, että kommentoitava kirjoitus tai kuva näkyy, Bloggerissa meinaa unohtaa.
Ensimmäinen vieras ja ihan tuttu! tervetuloa Katriina. 🙂 Bloggerin hyvä puoli oli värien sekottelumahdollisuus, pidin siitä itsekin kovin. Pidin myös siitä kirpeästä vaaleanvihreästä, mukavaa, että se miellytti muitakin. Tämä on valmis pohja, eikä ole mieluinen, mutta oli kuitenkin ”sinne päin”. Väriä en uskalla edes yrittää vaihtaa, tuskin löytäsin koodeja hötömölön seasta, huh. Mutta kuten sanoin toisessa postauksessa, netti pullottaa valmiita pohjia, kun vaan osaisin niitä ladata itselleni…
Voi ei! Taas uusia juttuja, olisit pysynyt vanhassa, sanoo muutoksia kammoksuva rapu-ihminen. Niin että mitä täällä on sellaista, mitä ei bloggerissa? Kun kommentointikin on yhtä hankalaa kuin vuodatuksessa (ja valitus jatkuu….).
Mutta onnea kumminkin! Elämässä pitää olla haasteita!
Ja vielä: et kai vaan ala kirjoittaa englanniksi? Kun ei millään viitsis sitä vierasta kieltä… ja kumminkin haluttais lukea sun blogia….
No just! Huomasin että kaksi edellistä kommenttia tuli tuntemattomana, vaikka kaikki kohdat täytin ja pitääkö ne kaikki kohdat TOSIAAN joka kerta täyttää kyselee unelmaelämän tuike.
Tuike,
😀 😀 😀
Mitäkö varten pitäisi englanniksi kirjottaa? Sinne bloggeriin laitoin, koska Sara USA:sta silloin tällöin pistäytyy, ettei vallan eksy. Jos kirjaudut wordpressiin (ei tarkoita, että pistäisit blogin pystyyn!), voisit kommentoida vapaammin. Käsittääkseni vuodatuslaisten ei tarvitse niin paljon ährätä keskenään kommenttiensa eteen, ovat samaa ”klikkiä” kuin myös bloggeriin kirjautuneet keskenään. Itse huomasin, että bloggeri sallii minun käyttää wordpress osotetta kommentoinnissa, mutta silloin nimekseni tulee krisuh, ja sekös ärsyttää minua. Täytyy laittaa jokaisen kommentin loppuun, että Krisu, en haluaisi, että minua puhuteltaisiin h-loppuisena…. heh