Avainsana-arkisto: elämä

31 puutarhassa

Siinä ne nyt ovat, mitenkuten. Toisiin kuviin olen tyytyväinen, toisissa mentiin riman alta viuhahtaen, enkä ole tyytyväinen. Adjektiivit ja käsitteet kuvan aiheina tuntuvat olevan kauhistus minulle, niistä en saa oikein ikinä mitään irti. Mutta mitäs, ei elämää kummempaa ja täydellisyys nyt vaan on niin tylsää!

puutarha

1. vuoden ensimmäinen päivä 2. kylpyhuoneen kaapissa 3. pöydällä 4. valo 5. sininen, punainen, keltainen 6. oranssi, vihreä, violetti 7. lämpö 8. pyöreä 9. katossa 10. läpinäkyvä 11. Alkaa kirjaimella k 12. peilikuva 13. hymy 14. ällöttävä 15. kadulla 16. inspiraatio 17. intohimo 18. kupla 19. After eight 20. suomalainen 21. sininen hetki 22. nurkassa 23. ilo 24. rakkaus 25. hedelmä 26. positiivinen 27. hauska 28. myrkyllinen 29. klo 8 ja klo 20 30. puhdas 31. puutarhassa.

paikat jumissa

Googlereader pamahtaa kohta, 1000+ lukematonta. Sähköpostin tilanne ei ole niin paha. Käyn töissä ja töissä vaan ihan käkikellona. Pojat syö pirkkapinaattilettuja ja koirakin otti ja puoliksi halpaantui vanhuuttaan reilu viikko sitten! Nukuin 4 yötä sen kanssa alakerrassa sohvalla, koira tietysti lattialla, niinhän meillä aina, koirat. Pakko oli muuttaa yläkertaan sänkyyn nukkumaan, muuten olisin kohta halvaantunut minäkin. Onneksi Timi ei protestoinut tätä hylkäämistä. Ei sohvalla voi kyllä jatkuvasti nukkua. Työpaikan verstaalta tilattu koiraportti on hyvä. Timi ei saa nyt portaissa(kaan) kulkea, eikä riekkua. Mitat porttiin annoin aamulla summamutikkaan, näytin käsillä, että:

– Näin korkee ja näin levee. Ja saako siihen kulman ja mielellään saranoitu, että mahtuu autossa kotiin kuljettamaan? Sisustukseen ei tarvitse sopia, kunhan se vaan on! Jätepalat kelpaa, kyllä, kyllä!

Ja niin oli parin tunnin päästä ”portti” valmiina odottamassa. Ei se habitareen eikä sisustusblogien sivuille pääse, mutta mä voin sen joskus vaikka maalata. Vähän hankala sitä on liikuttaa, olisi pitänyt älytä ruinata siihen jonkinsorttiset hantaakit, mutta me pärjäämme sen kanssa kyllä! Teinit loikkii yli, haha! Kiitollisena mietin, että vienkö palkaksi pari kiloa karamelliä puusepälle vai mitähän sitä.

portti ja koira.jpg

Kuvassa sekä koira, että portti. Ilonaihe on se, että Timi toipuu hyvin, vähän se vaan on hutera ja ontuilee. Ihmeellisiä nuo eläimet! Toinen ilonaihe on uusi värkki, iPad. Se on kyllä aika kiva! Juu en ostanut itse, tässä mitään roopeankkoja olla. Töistä sain, työväline. Säästämme paperia 😉

iPad

Pientä häikkää..

Läppäri pimeni yks kaks viime torstaina. Siellähän on tietysti kaikki asiat, kuvia ja kuvankäsittelyohjelmia myöten. Ulkoinen kovalevykään ei nyt auta, se on opetettu lukemaan mäkkiä, se ei tunne eikä tunnista peeceetä ilman resetointia. Että nyt näin ja paljon iPhone-kuvia, kunnes oma kone taas pelittää. Hyvää pakkasviikon alkua teille!

luminen polku.jpg

”Kello viiden tee”

Tänään on hääpäivä. Eilen tein lemon curdia ja nyt teen vielä jotain teeleipiä ja muita purtavia, kurkkuleipiä sun muuta. Shampanjalasit on kiillotettava ja teekalusto kaivettava esille. Pikaimuroitava eteinen. Vieraita tulee kolme lisäkseni. Rouva ope lopettaa klo 11, yksi on yrittäjä omin aikatauluin, yksi sai vaihdettua työvuoronsa ja minulla on hukkavapaapäivä. Häät Britanniassa, mikä ihana tekosyy järjestää naistenkutsut naapurin rouvien kanssa keskellä perjantaipäivää!

Tänään: Happy Valentine’s!

Hyvää ystävänpäivää!

Hiukan päälleliimatulta tuntuu tämä juhla minusta, vallankin, kun sen alkuperäinen merkitys salaisesta ihastuksesta on laimentunut ’vain’ ystäväksi matkalla tänne meille. Minusta ystävänpäivä on joka päivä!

Tänään ja koko viikolla muita juhlimisen arvoisia päiviä ovat AL:n mukaan:

Sen lisäksi, että tänään muistetaan ystäviä, voivat energisimmät juhlia näitäkin teemoja: Elimenluovuttajan päivää, Maailmanpyörän päivää, Siivoa tietokoneesi -päivää ja Sinkkujen päivää. Tiistaina levätään ja valmistaudutaan keskiviikon Tee myrtsille kaverille palvelus -päivään. Torstai on Satunnaisten kilttien tekojen päivä, lauantai Minttusuklaapäivä. Sunnuntaina otetaan loppukiri juhlimalla sekä Rakasta lemmikkiäsi -päivää, että Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivää.

PS. Eipä jäänyt tiistaikaan tyhjäksi; juuri sanoivat aamuteeveessä, että huomenna on Kansainvälinen lasten syöpä -päivä.

pesupähkinä

Ostin eilen  elämäni ensimmäistä kertaa pesupähkinöitä, huu! Naapurin esimerkki viime kesänä (!) innoitti. Olenhan mä ollut tietoinen tästä ekologisesta vaihtoehdosta jo sitäkin pidempään, en vaan ole kuullut keneltäkään käyttökokemuksia. Kauheen hitaasti syttyy tää hämäläinen uusille innovaatioille, olkoonkin, että näitä on vissiin käytetty jossain ambomaalla maaliman sivu!

Ostin irtomyyntinä hiukan, jos en pidäkään niistä ja tarjouksessa olivat 16€/kilo (normaalisti 18€/kg). Paperipussissani oli vaa’an mukaan 115g hintaa tuli ’huikeat’ 1,84€. Lisäksi tarvittiin pikkuinen kangaspussi, jossa ne pähkinät puolikkaiksi rikottuina laitetaan pesukoneessa pyörimään. Se maksoi 60 senttiä. Laskin joutessani, jos iso koneeni tarvitsee 4 pähkinää kerralla ja jos pähkinät käytetään 2-3 kertaa, niin tuosta reilusta sadasta grammasta saan 20-30 pesua. Ei ole kallista, lisäksi voi jättää vielä  huuhteluaineenkin pois! Mulla pyöri tänään koneessa jo treenivehkeet, huomenna kiskon ne  niskaani jumpalle, että kyllä oma nenä kertoo, tuliko puhdasta.

Valkopyykkiin ei myyjä sitten suositellut näitä. Meillä taitaa enimmäkseen pyöriäkin kirjopyykit sun muut mustat, laitetaan valkoisille siis järeämmät myrkyt, kun se valkopesuhetki tulee.

 

Sunnuntain suosikkeja

Viime sunnuntai oli isänpäivä. Oma isäni sai paketin postin välityksellä ja monta puhelua meiltä. Poikien isä kävi jo lauantaina ja sukuloi heidän kanssaan ympäri Tamperetta. Minulta tilattiin kakkua jo viikolla juhlan kunniaksi. Sanoin tylysti, että en tee, ei täällä ole sunnuntaina yhtäkään isää sitä syömässä. Jotain juhlantuntua nyt kuitenkin luottoresepteillä.
Aamiaiselle tein aina yhtä hyviä Gordon Ramsayn mustikkamuffinsseja. Tosin vaihtelun vuoksi vaihdoin mustikat vatuiksi. Erittäin hyvä tuli näinkin.
*
*
Ruokana tarjoilin kreolinpataa riisillä, se vaan on aina yhtä hyvää ja helppoa valmistaa.
*
Meidän perheen lempijälkkäri erilaisin versioin taitaa olla:

Crème Brulée

4 reilua annosta t. useampi pienempää

aineet:

  • 4 dl kuohukermaa
  • 1 dl täysmaitoa
  • 4 munankeltuaista
  • 1 dl sokeria
  • 1 vaniljatanko
  • ruokokidesokeria (demerara)
valmistus:

Pane uuni kuumenemaan 150 asteeseen. Mittaa kerma, maito ja sokeri kattilaan. Halkaise vaniljatanko pitkittäin, raaputa siemenet kermamaitoon ja lisää joukkoon myös tanko.  Kiehauta seos koko ajan sekoittaen ja nosta kattila liedeltä. Anna jäähtyä.  Vatkaa keltuaiset vaahdoksi. Poista kermamaidosta vaniljatanko ja kaada jäähtynyt neste keltuaisten joukkoon koko ajan sekoittaen. Jaa seos uuninkestäviin annosvuokiin, kahvikuppeihin tai yhteen uuninkestävään kulhoon. Nosta vuoat uunipannuun, jossa on kuumaa vettä vuokien puoliväliin saakka. Kypsennä uunin alatasolla noin 60 minuuttia, kunnes vanukas on hyytynyt. Pane vuoat jääkaappiin ainakin tunniksi jäähylle ja odottamaan tarjoilua. Ennen tarjoilua ripota annoskulhoihin n tl ruokokidesokeria ja polta sokeripinta nopeasti joko kaasupolttimella(töhötin) tai kuumien grillivastusten alla uunissa. Älä käräytä! Tarjoile heti.

Shoppailua

Että voi shoppailu olla joskus virkistävää! Ei haittaa edes marraskuinen kylmä vesisade ulkona. Paitsi nyt vähän ajamista, ei oikein eteensä nähnyt.

 

Kivannäköisiä lasiin tehtyjä kynttilöitä. Lähempi tarkastelu osoitti, että lasissa oli tuoksukynttilä, hyi ja yöks!!! Inhoan haisevia kynttilöitä, mulla tulee migreeni niistä.

Pikkuisia pehmeitä hiiriä (?) jättikopallinen. Euron kappale.

Ups, kännykkä lipsahti. Oikeesti. Tulos miellyttää kuitenkin minua.

Marraskuu on puolessa välissä ja moni jouluinen ’tarvike’ oli jo lopussa hyllystä. Höh.

Kassoilla jonoa. Niin aina.

Valotaidetta? iLuuri ei oikein ehdi ottaa pimeällä vauhdissa kuvia. Eikä kovin hyvin liikennevaloissa seistessäkään.

*

Ps.1 Lähetän tämän kännykästä kuvineen päivineen. Saas nähdä, mitä blogissa näkyy.

Ps.2 Ostin lasijalkaisen ison pöytälampun ja verhot. Ainakin…

Ps.3 Nämä Ps:t ja shoppailun ylistys olivat matkalla blogiin hävinneet. Kuvatekstit lisäsinkin vasta tänä aamuna.

Puuhaa piisaa..

..ja kiirettä pitää. Tämä viikko vielä jäniksen selässä, sitten vähän rauhottuu. Vetoan työkiireisiini, kun en ole ehtinyt kommentoida oikein kenellekään blogiystävälle. Kaikki olen katsonut kuitenkin google-readerin kautta. Josko Merry-Go-Round lähtisi ensi viikonloppuna-viikon alussa käyntiin, Mari? En ole erikseen keneltäkään ensi kierroksen osallistujalta kysellyt, että onko vielä kyydissä vai jääkö pois. Oletan siis kaikkien olevan mukana ja joukkoomme tulee mukaan myös Juha Ylitalo, tervetuloa!

Pari kuvaa tuli otettua eilen. Lokakuun kuva päivässä-haaste osoitti minulle, että 365-haasteeseen en itseäni yllytä, ainakaan vuodeksi 2011. Nyt marraskuussa aloitan joulureseptien testaamisen tulevaa joulukalenteria 2010 varten. Nythän saa jo täysillä keskittyä jouluun, eikö. Muksukin tykkää, saavat syödä herkut kahteen kertaan, hah!

Kotimatkalla fysikaalisesta -kyllä, jäätynyttä olkapäätäni hoidetaan vielä vaan – olikin aamusumun sijaan jotain näin merkillistä valoa ja harmautta, rantahan tuossa Santalahden satamassa muuten näkyy tästä vinkkelistä. En tiedä oliko sumu hälvenemässä taka-alalle vai tehtaan piiput puskeneet harmaata savua paikat täyteen.

Samassa satamassa poikkesin illalla töistä tullessa. Rantatietä kotiin ajaessa, kun ohitan Santalahden kirkkaalla ilmalla harmittelen aina, ettei ole kameraa mukana. Nyt oli, mutta jalusta oli tietysti kotona, höh.

Lentsun valot

Rantatien valot

Valon silta