Makroviikot on edennyt jo 13. haasteeseensa. Juhannusviikko ja aiheena ympäripyöreästi ’kesä’.
*
Tulin niin hyvälle tuulelle Marin hotti-pinkki-postauksesta, että muistin oman viime viikkoisen satunnaisotokseni. Ei meillä nyt mitään haastetta ole menossa, mutta tämä sopii niin kivasti Marin tämän päivän väriin, eikö!
Kaikkea se tuo kesäkuun kuvametsästys teettää, hehee! Satoa:
Oli kyllä mukava läträystuokio naapurin rouvan kanssa. Hän heitteli orvokkeja vatiin ja ohjaili ankkaa, joka mielellään näytti kameralle enempi tuota pyrstöpäätä. Löydättekö te näistä kelluvan suosikkikuvanne?
On mulla tässä vielä pari viikkoa aikaa napsia kuvia Kristin järjestämään
Klikkaa kuvaa, pääset Kristin blogiin, jossa tarkempaa tietoa ja ohjeita.
Tässä aiheet, jotka olisi tarkoitus kuvata kesäkuun aikana:
1. A View from Above (looking down)
2. A Macro Shot
3. Laughter
4. Relaxation
5. A Celebration
6. A Sunset
7. Sun/Lens Flare
8. A Bridge
9. A Shadow
10. A Garden
11. A Park
12. A Street Scene
13. Signage
14. A Summer Activity
15. A Summer Treat
16. Earth
17. Air/ Wind
18. Fire
19. Water
20. Something Vintage (pre-1980)
21. Something Made of Glass
22. Something Made of Wood
23. Something that Floats
24. Something Railroad Related
25. Something Round
It is preferred that you take your photos between today and June 30th. If for some reason you are stuck on the 30th without a few of the items on your list, then you can use a maximum of two photos from your archives, as long as they were taken less than one year ago.
It is up to you whether you post your photos on your blog as you go, or wait until June 30th to unveil them and make it a surprise. One thing I ask is that everyone who participates posts all 25 photos in one single post on their blogs or in a set in an online gallery by June 30th.
Laitan huhtikuiseen tapaan tuon haasteplakaatin sivupalkkiini. Sitä kuvaikonia klikkaamalla pääsee Picasa-albumiin, jonne keräilen haasteeseen ottamani kuvat.
To me the perfect combination with the summer sky is the blue water of the lake. Kesäinen taivas ja sininen järvi, paras yhdistelmä, ainakin minulle.
Klikkaa “Sky Watch”-nappia, pääset katsomaan, millaisia taivaita muut ovat postanneet. Hundreds of great images from all over the world to see in Sky Watch. Please, click the icon.
Ystävämme tiesivät kertoa, että Lumene-sarjan perustaja oli aikoinaan miettinyt kauneudenhoitosarjalleen nimeä. Samoihin aikoihin hän oli lomaillut Lummenne-järvellä. Eipä tarvitse kaukaa hakea yhteensattumaa.
Minulla on satamäärin kuvia loistavasta viikonlopustamme ystäviemme saarimökiltä 25.-27.7. tuolta Lummenne-järveltä. Jotain jäi silti kaikertamaan, en ehtinyt koskaan kuvata kuikkia ennen kuin ne sukelsivat tai sitten olimme aina liian kaukana. Täytyy silti sanoa, että kun vuosien jälkeen näkee pitkästä aikaa kuikkaparven yhdessä kalastamassa, niin on se vaan näky! Yht’aikainen sukellus, oooo!
Lapsia (=poikia) polski vedessä yhteensä 5. Kolme niistä minun, yksi ystävieni ”iltatähti” ja joka aamu saapui seuraan vielä iltatähden pikkuserkku vanhempiensa mökinrakennuksen jaloista. Koiria kaksi, perheen oma villakoira Fanni, joka ei paljon vedestä piitannut, sekä meidän vesipetomme Sniiffer Karvakuono. Lisäksi saaressa myös iltatähden parikymppinen isoveli tyttöystävänsä kanssa. Hei hulinaa!
Niin monta kuvaa, että pakko laittaa galleriana. Klikatkaa kuvia: ensimmäinen klikkaus avaa kuvan medium-kokoisena. Mediumia kun klikkaa, saa kuvan täysikokoisena ruudullensa. Minusta monissa kuvissa se on eduksi. (*edit 07/09: vimpstaakit muuttuneet blogipohjassa, enää ei saa täyttä kokoa esiin galleriasta.) Olen tehnyt aiheesta myös tabblon, siellä on lisää kuvia, myös samoja. Tabblo on täällä.
Loppuun laitan kuitenkin suurempana yhden mielestäni onnistuneimmista kuvista, kun järvi oli tyyni, eikä vielä ollut pimeää. Vaikka sekin on jo noissa gallerian kuvissa, mutta ettei vaan menisi sivu suun!
Olipas melkomoinen tohotus ja melu, kun joutsen lähti lentoon silmiemme edestä Lahden Vesijärvellä viime sunnuntaina. Vaan toisaalta, sankemmat ihailijajoukot saa ponnisteluilleen iso lintu, kun trööttäilee isosti mennessään, kukaan ei kuule, jos pikkuisen vaan vislailee. Ja onhan sekin kurjaa, jos ei kukaan hurraa, kun sentään vetten päällä juoksee itsensä kanssa kilpaa.
Pyydän anteeksi joidenkin kuvien *kröh* hieman heikohkoa laatua, kuvakohde ei paljoa pysähdellyt poseeraamaan. Klikkailkaa kuvia suuremmiksi, näkyvät mm. vesipärskeet paremmin.
Ei nouse, tulee uudet pikaiset jalkaläpsyt:
No huh…
Tosi alhaalla koko ajan, pelkäskö se, että se putoo?
Mutta saanko esitellä kolme kaunotarta yleisöstä. Tai no, olivat kaunottaria ainakin muutamia vuosia(kymmeniä) sitten. Keskimmäinen on äitini, muut kaksi ovat hänen siskojaan, siis tätejäni. Eikä tietenkään olisi saanut kuvata. Miksei ikinä…
Samainen ilta muuten, poikkesin tieltä läheiselle uimalaiturille, sinne on meiltä viiden minuutin matka. Mies piteli koiraa tien poskessa ja minä antauduin alhaalla rannassa hyttysten syötäväksi, voi itku! Oli mielestäni kaiken kutinan väärtti, kun purin kuvat kamerasta tietokoneeseen. Oletteko samaa mieltä?
Jalokivissä vilisee Iines J:n varpaita. Mari postasi villasukkien peittämät jalkateränsä. Realistista. Gummisaappaan sisällä. Suonenjoella on tullut golfpallonkin kokoisia rakeita, uuh.
Minä laitan kuvan viime kesältä lämpöä hohkaavan vanhan puulaiturin ja linnunmaidonlämpöisen uimaveden toivossa. Vasta ollaan heinäkuun alussa, eikä minulle juhannus ole koskaan ollut kesän hautaankaatumisen ennustus, vaan se on vasta lähtölaukaus sydänkesään.
Postittakaa kuvia varpaistanne, ajanvietettä aurinkolomaa odotellessa. Käykää kertomassa, missä niitä varpaita saa käydä tirkistelemässä. 😉
Yksin kotona koiran kanssa. Loma. Ei ole pakko mitään. Voisi laiskasti käännellä kirjan sivuja. Kahvitella vaan koko päivän…
* * * * * * *
Onko minuun rakennettu joku tekemiskytkin? Vai onko se yleinen sukupuoleen valjastettu ominaisuus? Naisen virheellinen kytkentä jossain geenien kaksoiskierteisissä aminohappoketjuissa? Taitaa olla kyllä ihmisen korvien välissä jotain pahasti vialla, kun vapaaehtoisesti järjestää itselleen pyykkipäivän, vaikka ei olisi mikään pakko. Lakanoita, froteita, farkkuja, villapipoja!! Soittakaa piipaa-auto Melukylään.
Olen halunnut veden solisemaan pikkuruiselle pihallemme siitä asti, kun tähän pari vuotta sitten muutettiin. Mitään maahan kaivettua limaantuvaa muovikaukaloa en kuitenkaan ole halunnut, jo pihan koko on asettanut avolätäkkösuunnitelmille käytännön esteitä.
Pinsiön taimistolla muutama viikko sitten nähty esimerkki sai vihdoin aikaan toimintaa.
Tarvikkeet:
Homman toteutti juhannuspäivän iltana Mies. Sateessa. Ja koska Mies liioitteli hiukan purkin koossa, piti ihan kivivarkaissa käydä läheisellä tietyömaalla. Ei saa kertoa kenellekään, hys…
Eksotiikkaa ukkoskuurojen muodossa. Vettä, vettä. Koko perheen tyytyväisyyskerroin potenssissa ziljoona. Lasten ei tarvinnut raahautua väkisin katsomaan kokkoa aikuisten mieliksi. (Kaikki niin humalassa, paitsi me, hah!) Aikuisten ei tarvinnut selittää jokavuotiseen tapaan tutuille kotona viihtymistä juhannuksena. Grilli suojassa katoksen alla.
Siunattu sadeilma!
Valokuvatorstain 95. haaste.