Avainsana-arkisto: puuhastelu

Lankalauantain puuhat

Pitihän se tämäkin kokeilla edes kerran. Mulla oli oikein hauskaa, uskomaton tippatehdas keittiössä ja huonot valot. Toisella kädellä pidin työmaavaloa ja toisella kameran kaukolaukaisinta. Jalalla tuin kameran jalustaa, ettei se olisi kaatunut naaamalleen vesikippoon. Akrobatiaa! Vesi oli lasisessa piirakkavuoassa. Vettä minikokoisessa minigrip-pussissa jonkun verran. Se roikkui keittiön avohyllyssä painonaan iso kannu. Saksilla sai aikaan niin ison reiän, että siitä tuli puro. Teipillä tämä reikä umpeen ja nuppineulalla reikä toiseen kulmaan. Kuka sitä kalliita minigrippejä tuhlailemaan! Tipotteli tasaisesti. Kolme kertaa lisäsin vettä siihen. Reilut kolmesataa räpsyä, joista suoraan kamerasta roskakoriin parisataa. Koneella lisää raakkausta ja vamiiksi asti kelpaavien kuvien määrä kolme tai neljä.
Tein vielä sen virheen, että suurensin aukkoa, kun kuvat olivat suht pimeitä. Seuraus: kuvien tarkkuusalue pieneni. Niinpä periaatteessa monta hyvää kuvaa meni roskiin epäterävyyden takia. Näissäkin on terävänä vain yksi vesihelmi, muu on epäterävää. Pisarat eivät kuitenkaan osaa hyppiä ihan millilleen, kurittomat. Tarkensin kiinalaisen syömäpuikon avulla oikean kohdan. Kuka sitä kyniään kastelemaan? Asetukset manuaalilla. – klikkaa kuvat suuremmiksi –

Koukuttavaa puuhaa. Taidan jatkaa tänään. Drip, drop!

Pilkkuja vilisemällä – Polka dots

En voi uskoa, että minä, suuri talven ja lumen ystävä sanon tätä, mutta sanon. Olen kurkkuani myöten täynnä lunta! Nyt loppui lumikuvat. Eilinen päivä auringonpaisteesta huolimatta meni viikkosiivouksessa, kaupassa ja hellan vieressä kokkaillen. Lopun (vapaan) ajan viihdytin itseäni puuhastelemalla läppärin näytön ja parin skumppalasin kanssa.

Assaria tarvittiin laukaisemaan jalustalle asetettua kameraa, että itse saattoi pidellä laseja.

PS.1 kuvat suurenevat klikkaamalla.

PS.2 Idea on jostain valokuvauslehdestä, ei omani.

 

Ensimmäisen adventin ilta

Marraskuun ruokahaasteen ja siihen liittyvien postauspuuhastelujen jäätyä taakse, voi joulun odotus ja siihen valmistautuminen alkaa Melukylässäkin oikein kunnolla. Vaikka lumi sulikin, voi sentään vielä toivoa valkeaa joulua. 

Koska pojilla on kalenterit viritettyinä, olen minäkin valmistellut jonkinlaista adventtikalenteria tänne blogiin. Juu ja kyllä, myönnetään, olen lapsellisen innoissani joulusta, se on tämän pimeän vuodenajan suuri kristillinen juhla ja ja vie ajatukset viikoiksi pois tästä pimeydestä. Huomenna avataan kalenterin ensimmäinen luukku.

soft