Black and White Friday #12 : uusi
Meni vähän pitkäksi, tänään on jo lauantai. Tuskin se haittaa?
Black and white #11 -haastetta emännöi SuviAnniina
Sanon heti kärkeen, että tämä oli mulle todella vaikea sana. En tykkää, enkä halua kuvata mitään inhorealistisia koiran pökäleitä. Toisaalta ne eivät minua juurikaan ällötä, paitsi aivan väärässä paikassa tai silloin, kun kaupunki ei ole huolehtinut riittävän usein tapahtuvasta kakkaroskisten tyhjentämisestä. Silloin täysi roskis ja sen ympäristö heiteltyine muovipussikakkoineen on ällöttävä. Muuten jokainen elävä olento kokoon katsomatta tuuppaa peräpäästään samaa scheissea, niin mato koukussa kuin valaskala meressä tai norsu Afrikassa. Siispä päästin itseni valloilleen ja yritin antaa abstraktille ällötysaiheelleni kuvallisen muodon kuvamanipulaation avulla. Kaikki on tehty mobiilivehkeillä. On siellä yksi kuva pohjana. Kiitos ja anteeksi! 😀
1. vuoden ensimmäinen päivä 2. kylpyhuoneen kaapissa 3. pöydällä 4. valo 5. sininen, punainen, keltainen 6. oranssi, vihreä, violetti 7. lämpö 8. pyöreä 9. katossa 10. läpinäkyvä 11. Alkaa kirjaimella k 12. peilikuva 13. hymy 14. ällöttävä 15. kadulla 16. inspiraatio 17. intohimo 18. kupla 19. After eight 20. suomalainen 21. sininen hetki 22. nurkassa 23. ilo 24. rakkaus 25. hedelmä 26. positiivinen 27. hauska 28. myrkyllinen 29. klo 8 ja klo 20 30. puhdas 31. puutarhassa.
P.S. Tästä lähdin tänään liikkeelle, ajatuksen häivähdys aiheen toteutuksesta oli jo mielessä.
Koepostaus iPadillä eiliseltä metsäretkeltä. WordPressin IOS-päivitys innoitti tähän kokeiluun. Kuvat otettu iPhonella. Pitäisi olla kuvagalleria. Tarkistan aamupäivällä läppäriltä mitä näkyy virallisesti, nyt en enää jaksa avata konetta. Hyvää yötä 💤
edit aamulla 11.8.: joopa, ei ole galleria. Onnistuiskos muuttaa sisäkautta? … … … … … … … Onnistui 🙂
Klikkaa ensimmäistä (tai toista tai kolmatta) kuvaa, saat gallerian auki ja kuvat siististi mustalla pohjalla.
Olin ensimmäistä kertaa ilman järkkäriä liikkeellä metsäreissulla. Olipa kevyt olo! Kevyttä oli muutenkin, sienet antavat vielä odotuttaa itseään. saalis: 1 herkkutatti ja 1 pieni kantarelli. Reitti rannan uimapokamasta kallion huipulle kävi sitten kyllä aivan superkuntoilusta, huh! Pelättiin pojan kanssa, että lievästi liikuntarajoitteinen mutta sitä itse tajuamaton Timi putoaa jyrkältä rinteeltä. Sammalpohja luisti ja se oli jo uinut. Uiminen on hyvää terapiaa Timille, mutta se väsyttää vielä toistaiseksi lihaksia niin, että takapää kulkee siksakkia ja saattaa jopa pettää tärkeässä koivennostotoimituksessa.
Alla on makrokuva, sekin otettu iPhonella. Ostin netin kautta uuden lelun, olloclipin.
Eilen oli kylmä, satoi melkein koko päivän. Taivaan saavi oli erityisen antoisa aamuisen koiralenkin aikaan, olimme molemmat likomärkiä kotiin tultua, Timi ja minä. Kuivaa lököttelyvaatetta päälle ja iso muki kuumaa kahvia. Ei mitään erityistä puuhaa ja kaapit täynnä ruokaa. Loistava päivä upota sohvaan ja lukea kirjaa.
En edes kirjan kantta avannut, vaikka se oli käden ulottuvilla koko ajan. Käsittelin iPhone-kuvia kuin maanikko, höpöttelin Instagramissa ja Facebookissa välillä nousten syömään. Loistava sadepäivä, kerta kaikkiaan!
Alkuperäinen, aamusateessa ojasta otettu kuva. Gallerian kuvat suurenevat klikkaamalla lähempää ihailua tarkastelua varten.
Motto: joka päivä on kuvattava jotain vihreää?
Googlereader pamahtaa kohta, 1000+ lukematonta. Sähköpostin tilanne ei ole niin paha. Käyn töissä ja töissä vaan ihan käkikellona. Pojat syö pirkkapinaattilettuja ja koirakin otti ja puoliksi halpaantui vanhuuttaan reilu viikko sitten! Nukuin 4 yötä sen kanssa alakerrassa sohvalla, koira tietysti lattialla, niinhän meillä aina, koirat. Pakko oli muuttaa yläkertaan sänkyyn nukkumaan, muuten olisin kohta halvaantunut minäkin. Onneksi Timi ei protestoinut tätä hylkäämistä. Ei sohvalla voi kyllä jatkuvasti nukkua. Työpaikan verstaalta tilattu koiraportti on hyvä. Timi ei saa nyt portaissa(kaan) kulkea, eikä riekkua. Mitat porttiin annoin aamulla summamutikkaan, näytin käsillä, että:
– Näin korkee ja näin levee. Ja saako siihen kulman ja mielellään saranoitu, että mahtuu autossa kotiin kuljettamaan? Sisustukseen ei tarvitse sopia, kunhan se vaan on! Jätepalat kelpaa, kyllä, kyllä!
Ja niin oli parin tunnin päästä ”portti” valmiina odottamassa. Ei se habitareen eikä sisustusblogien sivuille pääse, mutta mä voin sen joskus vaikka maalata. Vähän hankala sitä on liikuttaa, olisi pitänyt älytä ruinata siihen jonkinsorttiset hantaakit, mutta me pärjäämme sen kanssa kyllä! Teinit loikkii yli, haha! Kiitollisena mietin, että vienkö palkaksi pari kiloa karamelliä puusepälle vai mitähän sitä.
Kuvassa sekä koira, että portti. Ilonaihe on se, että Timi toipuu hyvin, vähän se vaan on hutera ja ontuilee. Ihmeellisiä nuo eläimet! Toinen ilonaihe on uusi värkki, iPad. Se on kyllä aika kiva! Juu en ostanut itse, tässä mitään roopeankkoja olla. Töistä sain, työväline. Säästämme paperia 😉