Aihearkisto: resepti

mousse au chocolat

Tein eilen jälkkäriksi suklaamoussea. Fine dine –annoksia varmaankin 15, isoja annoksia 10. Syöjiä 5 ja kippo tyhjä viidessä minuutissa.

mousse

lisää

Suklaamousse

  • 200 g tummaa suklaata (60%)
  • 2 rkl maitoa
  • 6 munaa
  • 1½ dl creme fraichea
  • n 1 dl sokeria

Laita paloiteltu suklaa teräskulhoon
kiehuvan vesikattilan päälle. Sekoittele, kunnes suklaa on sulanut. Nosta kulho pöydälle. Sekoita maito suklaaseen. Sekoitteluun riittää vaikka nuolija, ei tarvitae vatkata. Erottele keltuaiset valkuaisista. Sekoita keltuaiset yksitellen – kaksitellen, kuinka monta nyt sattuu tipahtamaan –  hiukan jäähtyneeseen suklaaseen. Lisää sekaan  dl sokeria ja vielä 1,5 dl creme fraichea. Vatkaa valkuaiset (+ 1rkl sokeria) vatkaimella kovaksi vaahdoksi. Kääntele suklaan sekaan vähän kerrallaan ja klimpit sileiksi. Vie jääkaappiin tai kylmiöön vähintään kolmeksi tunniksi mutta yön yli on liian pitkä aika, saattaa kovettua liikaa.

Näin meillä ja Leila Lindholmilla Ranskassa tehdään!

Huomiot:

  • Vaikka syön värähtämättä ja mieluiten niin vahvaprosenttista suklaata ’raakana’ kuin kaupasta saa, niin tässä riittää vähemmät prosentit, tulee aika tujua. Maun mukaan sopii tehdä.
  • Jääkaappiaika lyhenee, jos laittaa moussen valmiiksi pieniin annoskippoihin

tyhjä

Lusikankin ehti joku jo nuolasta.

kuukkelin tuomaa

Hämäläinen muna-piimä-koti-juusto taitaa olla blogini kautt’aikojen eniten näytetty reseptipostaus. Pelkästään tällä viikolla on Melukylään tultu googlen kautta hakusanoilla ’kotijuusto’, ’piimäjuusto’ ja ’munajuusto’ melkein 1500 kertaa. Reseptihakua ei toki tapahdu tasaisesti vaan sesonkiluontoisesti. Eniten jouluna ja kesällä – erityisesti juhannuksena – hakumäärät kasvavat kovasti. Postaus on niinkin kaukaa kuin  vuodelta 2008. Tässä teille, jotka ette liiemmin googlettele linkki arkistojeni aarrereseptiin:

Hämäläinen piimäjuusto

uusi-kehakuvio

Piirakkaa porkkanasta

En ollut vuosiin tehnyt tätä piirakkaa, ohjeen olen saanut ystävältäni jo vuosikymmeniä(?) sitten. Tätä täytyy tehdä pian lisää, upposi nuorisooni paremmin kuin pitsa!

Porkkanapiirakka 

aineet:

  • n. 350 g murotaikinaa
  • 500-600 g  porkkanoita
  • 1 pieni sipuli
  • 100 g pekonia
  • 3 munaa
  • 2 dl kuohukermaa
  • ½ dl juustoraastetta (mozzarella)
  • 1 rkl persiljasilppua
  • 1rkl voita paistoon
  • 1-2 tl muskottipähkinää
  • suolaa, valkopippuria
Pese ja kuori porkkanat ja leikkaa kolikoiksi. Laita palat ja 3 dl vettä kattilaan ja hauduttele porkkanakolikoita kannen alla lempeällä lämmöllä vartin ajan.
Tee taikina: Nypi 150 g huoneenlämpöistä voita ja 4 dl vehnäjauhoja keskenään murumaiseksi seokseksi. Lisää n. ½ dl kylmä vettä ja sekoita taikina nopeasti. Jos se tarttuu vielä kovasti sormiin, lisää hiukan jauhoja ja sekoittele, kunnes saat mukavan käsiin tarttumattoman pallon. Laita taikina jääkaappiin odottelemaan.
Silppua sipuli ja paloittele pekoni. Hauduta sipulia paistinpannulla voissa hetki ja lisää sitten sekaan myös pekonisilppu.  Säästä muutama porkkanakolikko pintakoristeeksi. Lisää pekoni-sipuli porkkanoiden sekaan. Suolaa ja pippuroi ja sekoita täytteen sekaan myös silputtu persiljaa. Sekoita yhteen kerma, munat ja juustoraaste. Mausta seos suolalla, pippurilla ja muskottipähkinällä.
Taputtele taikina korkeahkoreunaiseen piirakkavuokaan ja nosta taikinaa hyvin myös reunoille. Levitä porkkana-pekoni pohjan päälle ja kaada kermamuna viimeiseksi. Korista pinta porkkanaviipaleilla.
Paista 220° uunissa 30-35 minuuttia.
*

Slow food: Borssi

Rakastan borssikeittoa (ukr. ja ven. борщ, borštš, puol. barszcz)! Teen sitä usein loppukesällä niin jättikattilallisen (10 l), että siitä riitä pakastimeenkin monta annosta. Borssi on siitäkin mukava soppa, että tismalleen oikeita ainesosia on vaikea määritellä, sehän on Itä-Euroopan ehkä kansainvälisesti tunnetuin keitto ja raaka-aineet vaihtelevat maittain ja maiden sisällä myös alueittain. Muuta vaivaa sen tekemisessä ei ole kuin tuoreiden juuresten pilkkominen, punajuurienkin on oltava ehdottomasti tuoreita. Vien kattilani vielä ulos grillin sivukeittimelle itsekseen puhisemaan. Ja näin se tehtiin meillä sunnuntaina:

Borssi 

10 litraa

  • 10 keskikokoista punajuurta
  • 1 pieni tai puolikas isommasta kaalista
  • puolikas keskikoista juuriselleriä
  • n. 1 kg porsaan suikalelihaa
  • 2 isoa punasipulia
  • 6 valkosipulinkynttä
  • 2 rkl tomaattipyrettä
  • 2 laakerinlehteä
  • 10 kokonaista maustepippuria, suolaa
  • n. 1dl suolakurkun lientä
  • n. 1,5 dl etikkapunajuuren lientä (tai etikkaa)
  • n. 2 tl sokeria
  • 1-2 rkl kuivattua timjamia
  • vettä
  • vähän voita t. öljyä t. molempia
Kuori punajuuret ja selleri, pilko veitsellä haluamasi kokoisiksi paloiksi. Kuori ja viipaloi sipulit ja valkosipulinkynnet. Suikaloi kaali. Sulata rasvaa kattilan pohjalla. Lisää tomaattipyre kattilan pohjalle, kaada sekaan possusuikaleet ja freesaa hetki. Lisää kattilaan myös juurekset ja sipuli ja freesaa niitäkin hiukan. Lisää kaali kattilaan ja kaada kylmää vettä niin paljon, että aineet peittyvät kunnolla. Sekaan kunnon loraus etikkaa, maustepippurit, laakerinlehdet, timjamia ja suolaa sopivasti.  Kun keitto alkaa kiehua, vähennä lämpöä ja anna sopan putputellä hiljakseen kannen alla puolestatoista tunnista kahteen. Käy välillä tarkastamassa, että nestettä on tarpeeksi ja maistele myös, suolaa menee yllättävän paljon. Kun keitto on kiehunut tarpeeksi, säädä maut kohdilleen: Lisää etikkasäilykkeiden lientä ja sokeria, että saat suuhun sopivan hapanimelyyden. Timjamiakaan ei voi koskaan olla liikaa.
Tarjoilun kruunu on tietysti kunnon smetanasilmä.
*
*
Vihannekset voi myös raastaa vaikka yleiskoneella, itse pidän enemmän kunnollisesta suutuntumasta sopassani. Teen myös keittopohjaa pakastimeen ilman lihaa. Silloin voi borssipäivänä lisätä keittoon esim. nakkeja tai pannulla paistettuja siskonmakkaroita, tai mitä ikinä lihaa siihen nyt keksii laittakaan, kypsä broilerinlihakin on oivallista. Palsternakka sopii borssiin  loistavasti ja jotkut lisäävät borssiin vielä perunaakin. Mielikuvitus taitaa olla rajana borssissa.
*

Tyrnibrulée

Joulukuun ruokahaasteena Choco Chili-blogissa on tyrni. Minä en oikein ole osannut käyttää tyrniä, ei  kasvanut minun kotikonnuillani lapsuudessa. Nykyään kuitenkin rummutetaan superfoodien puolesta, että mikäs sen mukavampaa, kun sellaisia löytyy oman maan rajojen sisäpuolelta. Syökööt kiinalaiset ihan itse gojinsa, niiden tänne kuljetus kasvattaa hiilijalanjälkeä turhan paljon. Mutta miten mä nyt aiheesta eksyin, sehän on tyrni. Meidän perheen ehkä suosituin jälkiruoka on crème brulée. Satuin toisella silmällä näkemään syksyllä töllöstä, kun Hilkka A. teki tyrnibruleetä. Ajatus jäi kytemään ja nyt se piti kokeilla käytännössä.

aineet:

  • 4 keltuaista
  • 2 ½ dl kuohukermaa
  • ½ dl täysmaitoa
  • 1 vaniljatanko
  • ½ dl sokeria
  • 5-6 rkl tyrnihilloa, paseerattua tyrniä tai tyrnimehua (lisää sokerin määrää, jos maukeuttamattomia)
Halkaise vaniljatanko pitkittäin ja vedä veitsenkärjellä tangosta siemenet. Lisää siemenet ja tanko kermamaitoseokseen ja kiehauta. Anna jäähtyä jonkin aikaa. Vaahdota keltuaiset ja sokeri. Poista vaniljatanko nesteestä, yhdistä seokset ja lisää tyrnihillo/mehu. Kaada annosvuokiin.
Kypsytä vesihauteessa (uuniastiaan vettä ja annosvuoat veteen, vettä noin vuokien puoleen väliin) 150 asteessa vähintään tunti, jos astia on matala ja laakea, ja ainakin 1 ½ tuntia, jos annosvuokasi ovat korkeareunaiset, kuten minulla.
Jäähdytä ja laita jääkaappiin vähintään pariksi tunniksi, mielellään yön yli. Tarjolle tuotaessa ripota annosten pinnalle ruokokidesokeria (demerara) ja paahda sokeri (karamellisoi) töhöttimellä tai grillivastuksen alla pikaisesti. Herkullista!

Sunnuntain suosikkeja

Viime sunnuntai oli isänpäivä. Oma isäni sai paketin postin välityksellä ja monta puhelua meiltä. Poikien isä kävi jo lauantaina ja sukuloi heidän kanssaan ympäri Tamperetta. Minulta tilattiin kakkua jo viikolla juhlan kunniaksi. Sanoin tylysti, että en tee, ei täällä ole sunnuntaina yhtäkään isää sitä syömässä. Jotain juhlantuntua nyt kuitenkin luottoresepteillä.
Aamiaiselle tein aina yhtä hyviä Gordon Ramsayn mustikkamuffinsseja. Tosin vaihtelun vuoksi vaihdoin mustikat vatuiksi. Erittäin hyvä tuli näinkin.
*
*
Ruokana tarjoilin kreolinpataa riisillä, se vaan on aina yhtä hyvää ja helppoa valmistaa.
*
Meidän perheen lempijälkkäri erilaisin versioin taitaa olla:

Crème Brulée

4 reilua annosta t. useampi pienempää

aineet:

  • 4 dl kuohukermaa
  • 1 dl täysmaitoa
  • 4 munankeltuaista
  • 1 dl sokeria
  • 1 vaniljatanko
  • ruokokidesokeria (demerara)
valmistus:

Pane uuni kuumenemaan 150 asteeseen. Mittaa kerma, maito ja sokeri kattilaan. Halkaise vaniljatanko pitkittäin, raaputa siemenet kermamaitoon ja lisää joukkoon myös tanko.  Kiehauta seos koko ajan sekoittaen ja nosta kattila liedeltä. Anna jäähtyä.  Vatkaa keltuaiset vaahdoksi. Poista kermamaidosta vaniljatanko ja kaada jäähtynyt neste keltuaisten joukkoon koko ajan sekoittaen. Jaa seos uuninkestäviin annosvuokiin, kahvikuppeihin tai yhteen uuninkestävään kulhoon. Nosta vuoat uunipannuun, jossa on kuumaa vettä vuokien puoliväliin saakka. Kypsennä uunin alatasolla noin 60 minuuttia, kunnes vanukas on hyytynyt. Pane vuoat jääkaappiin ainakin tunniksi jäähylle ja odottamaan tarjoilua. Ennen tarjoilua ripota annoskulhoihin n tl ruokokidesokeria ja polta sokeripinta nopeasti joko kaasupolttimella(töhötin) tai kuumien grillivastusten alla uunissa. Älä käräytä! Tarjoile heti.

Vispipuuro speltistä

Huomasin kaupassa, että spelttiä saa mannaryyneinäkin. Kokeiltavahan sitä oli.

Kanelinen omenavispipuuro

aineet:

 

  • n. 6 dl omenalohkoja
  • 1 kanelitanko (t. 1-2 rkl kanelijauhetta)
  • 1 dl sokeria
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 1,5-2 dl spelt mannaa
  • reilu litra vettä
  • (NoMu Sweet rub kaneli-sokeriseosta)
Laita omenalohkot sokerien ja kanelitangon kanssa kattilaan ja keitä, kunnes omelohkot ovat pehmeitä, n. 10 minuuttia. Soseuta jos haluat, meillä pehmeät omenapalaset muussaantuivat vispatessa. Lisää spelttimanna hiljalleen kiehuvaan kattilaan koko ajan sekoittaen.

Keitä vielä koko ajan sekoittaen 3 minuuttia. Jäähdytä ja vispaa kuohkeaksi. (Tarjolle viedessä voi ripauttaa pinnalle NoMun sweet rub’ia.)
*
Hyvää ja pehmeänmakuista. Omat poikani kuitenkin ilmoittivat tavallisen puolukasta tehdyn raikkaan kirpeän visparin suosikikseen.

 


Mustikkakukko

Ihan mahdottoman hyvä jälkkäri, vaikka kuvat puhuvatkin muuta! On muuten kovin virkistävää ottaa kuvia kännykän sovelluksilla (hipstamatic ja shake it) ja yrittää valita luotaantyöntävistä kuvista ne vähiten oudot. 😀 Resepti on kuitenkin hyvä ja lopputulos maukas.

Mustikkakukko

1 iso tai pienempiä

aineet:

  • 200 g voita
  • 2 dl sokeria (vaaleaa muscovadoa, jos on)
  • 2 munaa
  • 5 dl ruisjauhoja
  • 2 tl leivinjauhetta
  • karkeita vehnäjauhoja taikinan käsittelyyn

täyte:

  • 1 l  (tuoreita tai pakastettuja valutettuna) mustikoita
  • 2 rkl perunajauhoja (voi laittaa enemmänkin, jos mustikat ovat kovin märkiä)
  • 1 dl ruokokidesokeria ( t. tummaa muscovadosokeria)
  • ½ luomusitruunan raastettu kuori (sitruunat oli loppu, laitoin lemon curdia reilu 2 rkl)

Ota korkeareunainen n. 24 cm vuoka. Jos kaapissasi on useampia n. 5 cm korkeita pikkuvuokia, tee annoskukkoja. Vaahdota voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Sekoita leivinjauhe ruisjauhoihin ja ja lisää jauhot rasvaseokseen. Sekoita täytteen aineet keskenään. Ota runsas puolet taikinasta työpöydälle  ja taputtele taikina vehnäjauhojen avulla vuoan kokoiseksi levyksi. Painele taikina vuokaan ja sen reunoille. Kaada täyte taikinapohjan päälle vuokaan. Muotoile lopusta taikinasta kansi. ( Oli niin mureaa taikinaa, että kokonaista isoa palaa ei pystynyt sen hajoamatta nostamaan kanneksi. Paikkailin taikinanrepaleilla aukkoja.) Saumaa hyvin (lue: tee parhaasi). Paista 185° uunissa 35-45 min. Jäähdytä haaleaksi, koristele tomusokerilla ja tarjoa jäätelön tai kylmän vaniljakastikkeen kanssa.

Sitten hulvattomia iPhone-kuvia työvaiheista:

ruismurotaikinaa

täyte

valmis kukko uunista ulos

jäätelöä kyytipoikana.

Ohje Stockkan kanta-asiakaslehdestä.


Ruista ranteeseen!

Siivosin pakastinta ja sieltä löytyi pieni pyöreä kakkara kelmutettuna muovipussissa. Olin vallan unohtanut, että olen saanut ihanalta Helenalta sekä ruislimppua, että ruisleivän juurta ja ohjeen aika päivää sitten. Juuri oli jo sen verran iäkäs, että pelkäsin sen toimivuutta, mutta turhaan. Tästä ei puutu enää kuin Jaakko Kolmonen pellavapaidassaan ja väinämöis-kotsa päässään kehumasta!

Ruisleipä

Aineet

  • juuritaikinaa
  • 2,7 – 3,2 l täysjyväruisjauhoja
  • 1,6 l vettä
  • 2 rkl suolaa

 

Juuri

Liuota juuri litraan haaleaa vettä. Vispaa sekaan 7 dl ruisjauhoja. Jätä huoneenlämpöön n. 12 tunniksi.

Taikina

Lisää juureen:

  • 6 dl vettä
  • 2 rkl suolaa
  • 2 – 2,5 l ruisjauhoja

Vaivaa taikinaksi. Nostata liinan alla n. 10 tuntia.

Leivät

OTA JUURI TALTEEN!  (n. reissarin verran taikinaa) Leivo 4 limppua (runsaasti ruisjauhoja apuna käyttäen, jos taikina on löysää, kuten minulla oli) + pellillinen maistiaisreissumiehiä.

Paisto

Pistele leivät. (unohdin…) Paista ’reissumiehet’ 250° n. 15 minuuttia .

Paista limput ensin 250° n 30 minuuttia ja sitten 175° n. 40 minuuttia.

Limppukuvista puuttuu se neljäs limppu, koska yksi lähti jo ystävän matkaan. Juurta annoin myös.

Nostatusajat ovat pitkiä, se myönnän. Mutta eihän se taikinapunttu pöydällä nousemassa muuta elämää häiritse. Ajoitus kannattaa miettiä. Itse laitoin juuren tekeytymään sunnuntaina n. kymmeneltä. Illalla kymmenen korvissa tein taikinan. Maanantaina aamulla leivoin reissarit ja limput, nostatin, ja iltapäivällä paistoin.

Voi, voi ja lämmin leipä.

 

Helppo gluteeniton marsipaanileivos

Meillähän oli ne vanhimman pojan rippikekkerit elokuun alussa. Vieraiden joukossa oli yksi keliaakikko ja pari laktoosi-intolerantikkoa. Siispä heinäkuun helteillä leivoin kokeeksi mm. näitä leivoksia. Perusohje on HS:n upeasta Ruokatorstai-kirjasta ja se on jo valmiiksi laktoositon. Jauhojen korvaaminen luontaisesti gluteenittomilla perunajauhoilla teki näistä myös gluteenittomia. Aineiden määrät  on sovitettu 60 cm leveään uuniin sopiviksi.

Marsipaanileivokset

aineet:

  • 5 munaa
  • 2 dl sokeria
  • 2 ½ dl perunajauhoja
  • reilu 1 ½ tl leivinjauhetta

täyte ja päällinen:

  • n. 2 dl hilloa (esim. kuningatarhilloa , omenahilloa)
  • 250-300 g vihreää tai vaaleanpunaista marsipaania (Dr.Oetker on hyvää, Sallisen marsipaanissa on vehnätärkkelyssiirappia)
  1. Tee ensin leivospohjat. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Yhdistä kuiva-aineet keskenään ja kääntele ne muna-sokerivaahtoon.
  2. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Paista 200° uunin keskitasolla n. 10 minuuttia.
  3. Kumoa kakkulevy sokeroidulle leivinpaperille ja poista päällä oleva leivinpaperi. Jaa jäähtynyt kakkulevy kahteen osaan. Levitä toiselle puolikkaalle ohuehko kerros kuningatarhilloa ja nosta toinen puolikas hillopuolen päälle.
  4. Kauli marsipaani ohueksi levyksi kahden muovikelmun välissä (haitta: jää raitoja. Jos luotat itseesi marsipaanin kaulijana, kauli marsipaani suoraan pöydällä runsasta tomusokerimäärää apuna käyttäen)
  5. Levitä päällimmäiselle kakkulevylle ohuen ohut kerros omenahilloa. Nosta hillopinnan päälle kaulittu marsipaanilevy. Jos hilloa on liian runsaasti, marsipaanikerros lötkistyy muhnuksi
  6. Leikkaa kakku terävällä veitsellä pieniksi ruuduiksi. ( Vaikein kohta. Marsipaani tarttuu veitseen. Puhdista veitsi joka leikkauksen jälkeen) Koristele ruudut halutessasi tomusokerilla ( Leikkauspintojen epämääräisyyden pelastus, jee!)

Pohjan teet normaalivatsaisille sopivaksi käyttämällä annetusta jauhomäärästä puolet vehnäjauhoja ja puolet vaan perunajauhoa. Taikina-annoksesta tulee yksi kääretorttu tai vaikka pohjaa isohkoon suorakaiteen malliseen täytekakkuun. (2 pellillistä pohjaa= 4 krs. Tein täytekakun kolmesta kakkulevyn puolikkaasta. Riitti n. 30 hengelle, kun oli ruokaa alle ja laktoositon-gluteeniton kakku erikseen)

*

Koeleivosten kanssa piti sitten kipittää naapurin ystävärouvaa häiritsemään koemaistokaniiniksi iltayhdeksältä. Että voiko näitä kakkusia syödä. Aina ystävällinen naapuri tokaisi, että jos ei paremmasta tiedä, niin meneehän nämäkin alas, haha! Tarkoitti tietysti, että jos on keliaakikko, niin oikein hyviä ovat. Terassille seuraamme koemaistiaisiin liittyi vielä kolmaskin rouva naapurustosta. Aamulla ei ollut yhtään leivosta jäljellä, pari tyhjää kuoharipulloa vain. Heinäkuun lämpöiset illat ovat niin mukavia!

Jäätelön juhlaa

”ja kotona kuulen, kun ulkona laulaa jäätelöauto”.

Mutta meillä hurisee ikioma jäätelökone kotona, italialainen omalla kompressorilla varustettu Ariete. Se on i-h-a-n-a! Paljon siitä toissa keväänä haaveilin ja Mies kantoi viime kesän alussa semmoisen meille asumaan. Kovasti Mies ihmetteli, että mikä mielenhäiriö sille tuli, kun niin kalliin turhakkeen meni ja osti. Kalliista olen salaa samaa mieltä, mutta turhake se ei ole ;).

Glorian ruoka&viini-lehdessä 5/2010 oli juttu jätskikoneista (oma konekin siellä) ja tämä mieletön, herkullisista herkullisin ohje:

Oliiviöljy-basilikajäätelö

aineet:

  • 2 liivatelehteä
  • ½ ruukkua basilikaa
  • 2 ½ dl turkkilaista jogurttia
  • 1 tlk (200 g) ranskankermaa
  • 3 dl hyvää neitsytoliiviöljyä
  • ½ dl sitruunamehua
  • 3 dl tomusokeria
  • 1 tl sormisuolaa

Pane liivatelehdet kylmään veteen likoamaan. Pane 1 dl jogurtista pieneen kattilaan. Nypi basilikan lehdet varsista, ota muutama lehti sivuun koristelua varten. Soseuta ranskankerma ja basilika monitoimikoneessa tasaiseksi vaaleanvihreäksi seokseksi. Vähennä koneen nopeutta ja lisää öljy, sitruunamehu, sokeri, suola ja loppu jogurtti. Kuumenna kattilassa oleva jogurtti. Purista liivatelehdistä ylimääräinen vesi ja sulata ne jogurttiin huolellisesti sekoittaen. Lisää seos jäätelömassan joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Kaada massa jäätelökoneeseen ja valmista jäätelöksi koneen ohjeen mukaan. (Lehden mukaan jädeä tulee ½ litraa. No eipäs, vaan ainakin puolet enemmän.)

Vihreän herkkupallon saa eteensä ennen jälkiruokaa ainakin Ravintola Paakarissa Kangasalla. Minä tein lehden vinkistä tomaatti-mozzarellasalaattia. Sen kanssa tämä yhtä aikaa makea ja suolainen oliiviöljy-basilikajäätelö toimi loistavasti salaatinkastikkeen sijaisena. Lehden vinkki: jätä suola pois ja lisää tomusokerin määrää 1 dl:lla, jos aiot tarjota jäätelön jälkiruokana esim. mansikoiden ja balsamico-siirapin kanssa.

Jäätelöstä innostuneille voin kertoa, että suomalaisista ja kyproksenkreikkalaisista sukujuurista lähtöisin olevan Tessa Kirosin 2006 ilmestynyt keittokirja Hillasoilta oliivilehtoihin, jota selailen mukavien tarinoidensakin takia usein juuri kesäisin, sisältää herkullisia ilman konetta tehtäviä jäätelöohjeita. Konehan ei ole välttämätön jätskinteossa, mutta ilman konetta on oltava muutaman tunnin välein hämmentelemässä jäätyvää massaa, että rakenne tulee oikeaksi.

PS. Tykkäsin ja tykkään vieläkin Ultra Bran lauluista.

Raparperitaivaassa

Jonkun naistenlehden välistä pudonneessa sokerimainosläppysessä, jotka yleensä heitän vilkaisematta paperikoriin,  oli meidän perheen tämän kesän hittijälkkärin ohje. Nielaisen kielenkin mukana, kun tätä syön. Tässä maistuu kesä ja aurinko, on raikasta ja makeaa yhtä aikaa, sanalla sanoen ihanaa jäädykettä.

Raparperijäädyke

aineet:

  • 200 g raparperinpaloja
  • 1-2 rkl sokeria
  • 1 rkl vaniljasokeria
  • 2 munaa
  • ¾ dl sokeria
  • 100 g maustamatonta Philadelphia-juustoa (½ prk)
  • 2 dl kuohukermaa
  • (50 g digestive-keksejä)

Laita puhdistetut ja hyvin pieniksi paloiksi pilkotut raparperit sokerin (1-2 rkl) kanssa kattilaan ja anna seoksen pehmetä keskilämmöllä n. 10 min välillä sekoittaen. Mittaa joukkoon vaniljasokeri ja anna jäähtyä.

Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Vatkaa ensin valkuiaiset kovaksi vaahdoksi, niin ei tarvitse pestä vatkaimia, vaan voit saman tien vatkata toisessa kulhossa keltuaiset ja sokerin vaahdoksi.

Kääntele tuorejuusto ja raparperiseos keltuaisvaahdon joukkoon. Vatkaa kermakin vaahdoksi ja yhdistä se juusto-raparperi-munavaahtoon. Kääntele valkuaisvaahto lopuksi varovasti muiden aineiden joukkoon.

Kaada massa sopivaan astiaan (esim. kakkuvuoka) ja jäädytä pakastimessa vähintään 4 tuntia. Mulla on ollut parikin päivää, ei haittaa yhtään.

Ota jäädyke huoneenlämpöön pehmiämään n. 20-30 min. ennen tarjoilua. Koristele sitruunamelissan lehdillä ja syö seurana tuoreita mansikoita ja digestive-keksejä.

Digestivet olisi tarkoitus murskata ja lisätä massaan siten, että ensin puolet jäädykemassasta astiaan, sitten raita digestive-murua, ja taas jäädykemassaa. Meillä kaikki eivät syö keksejä, lisäksi tuota varsinaista jäädykettä tuli niin paljon, että hädin tuskin mahtui kuppiinsa, vaikkei digestiveäkään sinne mukaan sekoteltu.

Väärän rahkan sitruunaiset muffinssit

Kävi niin, että tuolla huhti-toukokuussa olin ostavinani kaupasta monta kertaa valkosuklaa-limerahkaa. Kylmiöön kassista siirrettäessä ne olivat muuttuneet sitruunarahkapurkeiksi ja joka kerta. Yhden kerran sitten sitä väärää rahkapurkkia ihmetellessä irrotin etiketin ja siellähän oli alla ruokaohjeita sitruunarahkan monipuoliseen käyttöön. Voi ihmettä! Kuinka moni tutkii erilaisten purnukoiden päällyspahvien takapuolet? En minä ainakaan, jos ei joku ole niiden läpysköiden kääntöpuolien salaisesta maailmasta mulle kertonut.

Sitruunarahkamuffinssit

12 kpl

aineet:

  • 100 g voita
  • 1 ½ dl sokeria
  • 1 muna
  • 1 prk Valion sitruunamaustettua rahkaa
  • 3 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl soodaa
  • 1 tl leivinjauhetta

Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Lisää joukkoon muna voimakkaasti vatkaten. Lisää rahkapurkki ja jauho-leivinjauhe-soodaseos. Sekoita taikina nopeasti tasaiseksi. Nostele taikina lusikalla muffinipellin koloihin tai paperisiin amerikanmuffinivuokiin (Itse laitoin paperivuoat muffinipellin syvennyksiin). Paista 200° uunin keskiosassa 15-17 min.  Tomusokeripölytys tarjolle vietäessä ja hyviä ovat. Jos haluaa oikein hienoja, niin nämä voi kuorruttaa yhdistämällä 3 dl tomusokeria ja n. 2 rkl sitruunamehua. Vastalevitetyn kuorrutteen päälle sopii vielä heitellä nonparelleja koristeeksi, lupaa ohje. Sitten annetaan hetken kuivahtaa.

PS. Virallisessa ohjeessa oli pelkkää leivinjauhetta 2 tl. Mulle on äiti opettanut, että jos on taikinaan ängetty jotain hapanta vaikka nyt piimää, niin silloin käytetään myös soodaa. Että näin.

PS. En kuolemaksenikaan enää muista mihin veivaukseen mun olisi niin pakosta pitänyt sitä valkosuklaa-limerahkaa saada. Olisko ollut joku elämää suurempi idea jostain sen makuisesta kermalla notkistetusta mutakakunkastikkeesta?



Kulitsa ja pasha

Oli ja menihän se pääsiäinen jo, mutta ohjetta tarvitaan taas ensi vuonna, eikö.

Kulitsa

aineet:

  • 150 g voita
  • 3 dl maitoa
  • 50 g hiivaa
  • (sahramia)
  • 2 dl sokeria
  • 2 munaa
  • 1 tl suolaa
  • 1 rkl vaniljasokeria
  • 1 rkl kardemummajauhetta
  • 1 dl korintteja (t. rusinoita)
  • 1 dl mantelirouhetta
  • 1 rs (100 g) sukaattia
  • 2 sitruunan raastettu kuori
  • 10–12 dl vehnäjauhoja

voiteluun:

  • 1 muna

koristeluun:

  • 2 dl tomusokeria
  • 1–2 rkl sitruunamehua
  • (pari tippaa keltaista karamelliväriä)
  • manteli- tai pistaasirouhetta tai nonparelleja tai pääsiäiskarkkeja

Sulata voi  ja anna sen jäähtyä.

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja kaada  kulhoon. Murenna hiiva maidon joukkoon ja sekoita, kunnes hiiva on liuennut.

Lisää sokeri, munat, mausteet, korintit, mantelirouhe, sukaatti (sitruuna t. appelsiini) ja hyvin pestyjen sitruunoiden raastettu kuori. Vatkaa puuhaarukalla joukkoon puolet jauhoista ja lisää jäähtynyt rasva.

Lisää loput jauhot ja vaivaa taikinaa käsin tai koneella, kunnes se on kimmoisaa ja irtoaa kulhon reunoista. Peitä kulho liinalla ja anna sen nousta 30–45 minuuttia.

Vaivaa kohonnut taikina ja pane se halkaisijaltaan 24-senttiseen, voideltuun irtopohjavuokaan. Peitä liinalla ja anna nousta lämpimässä, vedottomassa paikassa edelleen 30–45 minuuttia.

Voitele kohonnut kulitsa munalla. Paista uunin alaosassa 200 asteessa ensin 20 minuuttia. Tarkkaile väriä paiston aikana. Kun pinta on kauniisti ruskistunut, peitä vuoka alumiinifoliolla, ettei se tummu liikaa. Alenna lämpöä 175 asteeseen ja jatka paistamista noin 30–40 minuuttia. Anna jäähtyä liinan alla ja irrota sitten vuoasta.

Sekoita tomusokeriin kulhossa tilkka sitruunamehua. (Lisää kuorrutteeseen karamelliväriä). Kaada seos jäähtyneelle kulitsalle ja koristele. Tarjoa kulitsan eli pääsiäispullan kanssa pashaa.

Pasha

  • 500 g rahkaa (2 prk)
  • 125 g voita
  • 125 g sokeria
  • reilu dl hapanta kermaa (½ prk smetanaa + 1 dl kuohukermaa sekoitetaan edellisena päivänä ja annetaan seistä jääkaapissa yön yli)
  • ½ vaniljatangon siemenet (t. NoMu vaniljauutetta)
  • 80 g mantelirouhetta
  • 2 pientä munaa

Voi sulatetaan kasarissa, siihen sokeri, rahka, hapan kerma, vanilja ja munat. Kuumennetaan hitaanlaisesti hyvin hämmentäen n. + 80°:seen. Ei saa kiehauttaa! Jäähdytetään ja ja lisätään mantelirouhe. Mantelirouheesta tulee erittäin maukasta, jos sen viitsii kuivalla pannulla hiukan paahtaa. Pashamuotti (tai tavallinen siivilä muotin puuttuessa) vuorataan kylmällä vedellä kastellulla ja kuivaksi puristetulla sideharsolla. Massa kaadetaan muottiin ja muotti isompaan astiaan valumaan yön yli kylmään. Massaa voi halutessaan myös hiukan sekoitella valumisen alkuvaiheessa, että mantelirouhe sekoittuu tasaisesti. Kumoa vamis pasha lautaselle ja koristele esim paahdetuilla mantelilastuilla ja pääsiäisnamusilla. Syö joko sinällään tai kulitsan kanssa.

Pashaohjeeni on vanha, ystävältä saatu ja monena vuonna hyväksi todettu. Kulitsaa tein ensimmäistä kertaa ja täytyy sanoa, että koreasta ulkonäöstä ja hyvistä aineista ja maustakin sen puoleen, rakenne ei miellyttänyt. Tuli ihan pietarin limppu mieleen, niin tiivisrakenteinen tuosta kulitsasta tuli. Ja vielä toistan, että maku oli hyvä ja käntty nousikin aivan oikeaoppisesti. Minulla oli ehkä mielessä enemmän sellainen italialainen joulupulla, panettone, johon olen aivan hulluna.  Jos joku nyt tekee ilmavampaa kulitsaa, niin olisin ohjeesta kiitollinen. Jos taas kulitsan kuuluu olla niin tiivistä, niin sittenhän kaikki on hyvin.


Lounaaksi: lämpimät leivät

Kun ei sitä millään tahdo muistaa, että vanhat hyvät eväät on usein ne parhaat eväät. Aina ei tarvitse vääntää uutta jostain tosi kummallisesta ja ennen näkemättömästä ja tuntemattomasta emmeestä. Ja on sitä muutakin pikaruokaa kuin burgerit ja hodarit. Tänään yksi pojista kipeenä kotona ja nälkähän sille tuli kumminkin. Mammalle ja, olin toista tuntia koiran ja kameran kanssa Nässyn jäällä, kun sinne vielä uskaltaa mennä. Tähteitä kaapit puolillaan, mitä ruokaa? Lämpimät voileivät, tietysti!

Ensimmäiseksi uuni esilämpiämään grillivastuksille.

Kahdelle tarvitaan:

  • mieleistä leipää pari palaa/ syöjä
  • kalkkunaa (kinkkua tai jotain lihaa)
  • (sienisoosin jämät)
  • (omatekoista) sinappia maun mukaan
  • tomaattia
  • juustoraastetta tarpeeksi
  • reilu rkl majoneesia
  • 1 muna
  • oreganoa, mustapippuria myllystä

Sivele (paahdetut) leipäviipaleet sinapilla ja laita sinapin päälle kalkkunapaistin siivuja. Siivujen päälle mustatorvisienisoosin jämät ja tomaattisiivuja. Sekoita munan joukkoon mieluisesi juustoraaste ja majoneesi. Mausta seos pippurilla ja oreganolla ja levitä leipien päälle. Lykkää kuumaan uuniin pellillä grillivastuksien alle ja tarkkaile tilannetta. Kun juustokuorrutus on sopivan kullanruskeaa, ota pelti pois uunista. Laita leipien päälle salaatinlehtiä ja toiset paahdetut leipäviipaleet ja halkaise koko komeudet kolmioiksi syömisen helpottamiseksi. Kylkeen vielä lautaselle salaattia ja vaikka herkkukurkkusiivuja ja johan nälkä lähtee!  Itse jätän tuon leipäkannen ainakin syömättä ja silti on aika ähky.