Aihearkisto: Pääsiäinen

Kulitsa ja pasha

Oli ja menihän se pääsiäinen jo, mutta ohjetta tarvitaan taas ensi vuonna, eikö.

Kulitsa

aineet:

  • 150 g voita
  • 3 dl maitoa
  • 50 g hiivaa
  • (sahramia)
  • 2 dl sokeria
  • 2 munaa
  • 1 tl suolaa
  • 1 rkl vaniljasokeria
  • 1 rkl kardemummajauhetta
  • 1 dl korintteja (t. rusinoita)
  • 1 dl mantelirouhetta
  • 1 rs (100 g) sukaattia
  • 2 sitruunan raastettu kuori
  • 10–12 dl vehnäjauhoja

voiteluun:

  • 1 muna

koristeluun:

  • 2 dl tomusokeria
  • 1–2 rkl sitruunamehua
  • (pari tippaa keltaista karamelliväriä)
  • manteli- tai pistaasirouhetta tai nonparelleja tai pääsiäiskarkkeja

Sulata voi  ja anna sen jäähtyä.

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja kaada  kulhoon. Murenna hiiva maidon joukkoon ja sekoita, kunnes hiiva on liuennut.

Lisää sokeri, munat, mausteet, korintit, mantelirouhe, sukaatti (sitruuna t. appelsiini) ja hyvin pestyjen sitruunoiden raastettu kuori. Vatkaa puuhaarukalla joukkoon puolet jauhoista ja lisää jäähtynyt rasva.

Lisää loput jauhot ja vaivaa taikinaa käsin tai koneella, kunnes se on kimmoisaa ja irtoaa kulhon reunoista. Peitä kulho liinalla ja anna sen nousta 30–45 minuuttia.

Vaivaa kohonnut taikina ja pane se halkaisijaltaan 24-senttiseen, voideltuun irtopohjavuokaan. Peitä liinalla ja anna nousta lämpimässä, vedottomassa paikassa edelleen 30–45 minuuttia.

Voitele kohonnut kulitsa munalla. Paista uunin alaosassa 200 asteessa ensin 20 minuuttia. Tarkkaile väriä paiston aikana. Kun pinta on kauniisti ruskistunut, peitä vuoka alumiinifoliolla, ettei se tummu liikaa. Alenna lämpöä 175 asteeseen ja jatka paistamista noin 30–40 minuuttia. Anna jäähtyä liinan alla ja irrota sitten vuoasta.

Sekoita tomusokeriin kulhossa tilkka sitruunamehua. (Lisää kuorrutteeseen karamelliväriä). Kaada seos jäähtyneelle kulitsalle ja koristele. Tarjoa kulitsan eli pääsiäispullan kanssa pashaa.

Pasha

  • 500 g rahkaa (2 prk)
  • 125 g voita
  • 125 g sokeria
  • reilu dl hapanta kermaa (½ prk smetanaa + 1 dl kuohukermaa sekoitetaan edellisena päivänä ja annetaan seistä jääkaapissa yön yli)
  • ½ vaniljatangon siemenet (t. NoMu vaniljauutetta)
  • 80 g mantelirouhetta
  • 2 pientä munaa

Voi sulatetaan kasarissa, siihen sokeri, rahka, hapan kerma, vanilja ja munat. Kuumennetaan hitaanlaisesti hyvin hämmentäen n. + 80°:seen. Ei saa kiehauttaa! Jäähdytetään ja ja lisätään mantelirouhe. Mantelirouheesta tulee erittäin maukasta, jos sen viitsii kuivalla pannulla hiukan paahtaa. Pashamuotti (tai tavallinen siivilä muotin puuttuessa) vuorataan kylmällä vedellä kastellulla ja kuivaksi puristetulla sideharsolla. Massa kaadetaan muottiin ja muotti isompaan astiaan valumaan yön yli kylmään. Massaa voi halutessaan myös hiukan sekoitella valumisen alkuvaiheessa, että mantelirouhe sekoittuu tasaisesti. Kumoa vamis pasha lautaselle ja koristele esim paahdetuilla mantelilastuilla ja pääsiäisnamusilla. Syö joko sinällään tai kulitsan kanssa.

Pashaohjeeni on vanha, ystävältä saatu ja monena vuonna hyväksi todettu. Kulitsaa tein ensimmäistä kertaa ja täytyy sanoa, että koreasta ulkonäöstä ja hyvistä aineista ja maustakin sen puoleen, rakenne ei miellyttänyt. Tuli ihan pietarin limppu mieleen, niin tiivisrakenteinen tuosta kulitsasta tuli. Ja vielä toistan, että maku oli hyvä ja käntty nousikin aivan oikeaoppisesti. Minulla oli ehkä mielessä enemmän sellainen italialainen joulupulla, panettone, johon olen aivan hulluna.  Jos joku nyt tekee ilmavampaa kulitsaa, niin olisin ohjeesta kiitollinen. Jos taas kulitsan kuuluu olla niin tiivistä, niin sittenhän kaikki on hyvin.


Mosaic Monday: Palm Sunday

Mosaic Monday is hosted by Mary. Please, visit her Little Red House and enjoy all the participants mosaics.

* * * * * * *

Before Palm Sunday our children pick willow sprigs with catkins and decorate them with colorful feathers etc. On Palm Sunday the children go from door to door dressed up like witches and wish plenty of health, good luck and blessings by an old rhyme.

Virvon varvon,
tuoreeks,
terveeks,
tulevaks vuueks,
Vitsa sulle,
palkka mulle!
Virvon, varvon,
wishing you a fresh,
healthy
upcoming year.
A sprig for you,
a reward for me!

Luutonta lammasta ja tsatsikia

Entinen naapurimme maalla kasvattaa lampaita. Ostan sieltä vuosittain 1-2 kokonaista karitsaa pakastimeen. Toisen yleensä syysteurastusten aikaan ja toisen pääsiäisen korvalla. Pahvilaatikossa on vakuumiin pakattuna viulut ja lavat, kyljykset ja muut muhennospalat, jostain syystä lampaankasvattajani käyttämä teurastamo on viime vuosina kovin nihkeästi tehnyt jauhelihaa, siis sitä ei ole saanut. Ei ole haitannut, muhennoksia ja lammaskaaleja on tehty ja syöty, hyvin ovat maistuneet.
Toissa kerralla meni touhu jo niin luiseksi, että olisi pitänyt kalvaa kaikki liha itse irti luista, paketissa tuli koko päkän luut mukana. No kuka siihen nirhintään tylsillä keittiöveitsillään pikkuisissa kotikeittiöissä ryhtyy? Noottia tuli lampolaan vähän sieltä sun täältä ja ystävällisesti lammasfarmarit nyt vaihtoivat teurastusliikkeensä toiseksi. Muutama viikko sitten tuli soitto, että otanko päkän, ja että nyt saa taas jauhelihaakin! Arvatkaa otinko, tottakai!
Pahvilaatikon avaus kotona kertoi, että kun valittaa liioista luista, saa sitten aivan luutonta: viulutkin oli kalvettu luuttomiksi, hahhah! Onneksi kyljykset olivat sentään kyljyksiä! 😀


Kevyesti suolattua kurkkua valumassa tsatsikia varten . Resepti tässä. Valmis tsatsiki alla, sen takana omatekoinen aioli. Resepti tässä.
Luuton paisti tuntui kaipaavan jotain muuta kuin perinteistä mutta niin iki-ihanaa kermaa-kahvia-valkosipulia.
Tein sille yrttisen lillingin: n. 1,5 dl hyvää oliiviöljyä, suolaa, pippuria myllystä, tuoretta rosmariinia (paljon), nippu lehtipersiljaa, rkl kuiv. timjamia, rkl kuiv. basilikaa
6 valkosipulin pullukkaa kynttä murskana ja paloiteltuna.
Paistopussiin koko hoito.

Lopputulos:


Minun pääsiäisateriani oli tämän näköinen. Muut söivät lisäksi valkosipulikermaperunoita.

Lankalauantaina

Tänään on vain olla möllötelty, mitä nyt koiran kanssa olen nenäni näyttänyt ulkona. Tällaisia päiviä on nykyään aivan liian vähän. Ystäväni askartelemasta pääsiäisen ovikoristeesta otin sentään kuvan, minusta se on niin soma! Että minä henkinen vasuri jaksan nauttia kauniista tavaroista, vaikken itse pistä tikkua ristiin niiden eteen. Ja tällä kertaa se ”tikkua ristiin” on ihan konkreettisesti totta.
Mutta alla on kuva suklaamustaherukkakakusta. Ei hassumpaa, vaikka itse sanonkin. Resepti ei ole salaisuus, kysykää, jos kiinnostaa, niin laitan sen tänne blogiin.

Juustokakusta on jäljellä muisto. Vaan miksipä sitä leipoisi ja laittaisi, jos kukaan ei söisi? Sinihuitulahuntuinen vaivalla aherrettu vanha kakku kaapissa ei taitaisi kannustaa uusiin kondiittorikokeiluihin…

Pitkäperjantaina

Eilen, kiirastorstaina hoidettiin kauppa-asiat koko pyhiksi ja siivottiin nurkkia iltamyöhäiselle asti. Minä ainakin silitin keväisiä tyynypäällisiä ja puhdasta tuukia pöydälle vielä saunankin jälkeen, ettei tänään enää tarvinnut kuin hämmästellä pöytäliinan (hetkellistä) puhtautta.

Aamiaispöydässä.

Miehen kanssa teimme tänään kakkuja kaksin kappalein hiljaisessa talossa. Kielsin pleikkapelaamisen ja teeveen ylenpalttisen turhan töllöttämisen pariksi päiväksi, eikä tuo tunnu vaurioittavan ketään! Julma olen ooh!
Mikä siinä muuten on, että kodin vakiotaustaääni on nykyisin itsekseen mölisevä teevee? Vaikkei sitä kukaan edes katso? Tai siis ainakin meillä. Opeteltava laittamaan se turhaa soopaa tunkeva silmä useammin kiinni ja kuunneltava vaikka levyjä. Milloinka viimeksi kuuntelin mitään musiikkia muuta kuin mp3-soittimen nepparit korvissa? On siitä kauan, liian kauan!

Narsissit iltapäivän valossa.

Kana ja sen pojat. Kot!

PS. Leipomuksina syntyi sitruunainen juustokakku, vähän vaihtelua ikuisen pääsiäisen ”mitäs taas rahkasta” sijaan. Tai oikeammin se resepti sattui käteen, etsimäni rahkakakun resepti ei. Tyypillistä. Löytyy takuulla ensi jouluna, kun etsin kiivaasti jotain ammoin tekemääni pipperskaakkurisettiä….
Ja kyllä tuli hyvää, se on jo melkein syöty, vaikka yritin sanoa, että maut ovat varmaan vasta huomenna kohdallaan.
Toinen kakku on vielä kylmiössä, odottaa huomista kiillekerrosta. Ja kukahan arvais? Se on nimittäin muunnos jouluisesta suklaa-mustaherukkakakusta. Joo. Jätin kanelin pois. On vähän monimutkainen valmistaa, mutta kyllä on hyvää! Hakkaa Nigellan hampaat katkovan hedelmäkakun koska vaan. Otan kuvan, jos muistan/ehdin.