Sain jo kesällä Mieheltä lahjaksi uuden ja kätevänkokoisen ulkoisen kovalevyn, jota voisin myös helposti kuskata mukana, se kun ei tilaa vie eikä painakaan paljoa. Kesäinen pc:n vaihto maciin aiheutti merkillisiä ’ongelmia’, joita ei etukäteen tullut ajatelleeksikaan, mm. nämä ulkoiset kovalevyt toimivat joko macin tai pc:n kanssa. Vanhempi ulkoinen kovalevyni kyllä antaa kuvia macille, mutta ei anna tallentaa sinne mitään macin kautta. Se pitäisi tyhjentää ja formatoida (taijotain), että se toimisi kunnolla macin kanssa, ja sitten taas ei olisi mitään varmuustallennuspaikkaa, joka olisi windows-yhteensopiva? Yhtä hässäkkää, en minäkään ymmärrä, hei.

Mutta siis sain kesällä toisen ulkoisen kovalevyn ja tämä oli tarkoitus saada toimimaan mac-läppärini kanssa. Se ei nyt ihan niin mennyt ja lopulta vein vekottimen töihin, jossa nuori ja innokas ’helpdesk’ alkoi selvittää maxtorin saloja, s-postit lähtivät Ameriikkaan asti ja kaikki vastaukset ja kysymyksetkin sen puoleen olivat kyllä minulle ihan täyttä kiinaa, että käännyinpäs täysin oikean henkilön puoleen.
Maxtor ja läppärini ovat olleet kavereita jo varmaan lokakuusta lähtien. Ainoastaan oma saamattomuuteni …no vähän on ollut tuota työntynkääkin… on estänyt minua varmuuskopioimasta kuvia ulkoiselle kovalevylle. Urakka alkakoon, voikaa (ajankohta huomioiden 😉 ) paksusti!