hiihtolomalainen

Täällä mä olen enkä tee mitään. Tai no, jotain perushommaa, mutta lumityötkin olen lähes kokonaan ulkoistanut pojilleni. Ja Miehelle. Mä en ole edes koneella. Aika mehuton olo, mutta olkoon. Tammikuu meni kokonaan töissä. Helmikuun alussa meille tuli kaksi ranskalaista poikaa kymmeneksi päiväksi, juuri parhaiksi niihin koviin pakkasiin. Tätä vaihtoa, mun kaksoseni olivat heidän perheissään viime toukokuussa. Sitten mä tulin kipeeksi ja loppukuu humpsahti töissä. Maaliskuu alkoi tänään. Valo lisääntyy ja se on mukavaa. Huomenna käyn Turussa. Ihme juttu, Turussa en ole oikein koskaan ollut ja nyt menen sinne koko ensi kesäksi. Tuleepahan sekin kaupunki tutuksi. Nyt mä jatkan möllöttelyä, kun se kerran on vielä mahdollista. Pari iPhone kuvaa ranskanpastillien  – Francois ja Aurelién – vierailuajalta. Heippa!