Maailma on kovin keltainen ja värikäs näin syyskuun viimeisenä päivänä. Opettelen tätä uutta kameraani. Kivaa, mutta ei niinkään helppoa. Paljon uusia härpäkkeitä. Voisi olla helpompaa, jos ehtisi lukea sitä mukana tullutta manuaalia. Vaan kun se on niin paksu opus. Varokaa, vaan, kohta alkaa pukkaa videoo 😀
Pyynikillä saa kahlailla, ou jee!
Kallion puut syksyn muotiväreissä.
Männyn runkojen varjoista raidallinen polku Pyynikin näkötornille. Ja suosittuun munkkikahvilaan, joka on auki vuoden jokaisena päivänä ja jossa munkit ovat koko ajan paistotuoreita.
Merkintöjä Melukylästä 