Finlaysonilla II

 

Finlaysonin Historia

Finlaysonin puuvillatehtaan perusti James Finlayson 1820. Tehdas oli pitkään suomalaisen teollisuustoiminnan esikuva ja merkittävin työllistäjä. 1870-luvulla Suomen teollisuustyöntekijöistä joka neljäs kävi Finlaysonilla töissä.

Finlayson oli 1920-luvulle saakka Pohjoismaiden suurin teollinen toimipaikka. Finlaysonin alue kasvoi 1800-luvun lopussa pienoisvaltioksi kaupungin sisällä. Tehtaan työntekijöiden oli helppo samastaa itsensä finlaysonilaisiksi. Tehtaalla oli oma koulu, sairaala, poliisi ja kauppa sekä raha.

Ensimmäinen täysmetallinen vesipyörä ja sähkövalo otettiin Suomessa ensimmäiseksi käyttöön Finlaysonilla. Lisäksi yritys rakensi 1870-luvulla Pohjois-Euroopan suurimman katetun tilan, Plevna -nimisen kutomon.

Väino Linnan aukio: Kuusvooninkinen:

kuusvooninkinen

Alueen vanhin rakennus on TR 1 (tehdasrakennus 1) eli Kuusvooninkinen, jota kutsutaan myös Vanhaksi tehtaaksi. Nimi Kuusvooninkinen tulee rakennuksen kuudesta kerroksesta (ruots. sex våningar). Rakentamisen aikaan se oli todellinen pilvenpiirtäjä verrattuna ympäröivään rakennuskantaan. Kuusvooninkinen valmistui vuonna 1837. Seuraavana vuonna laitteet olivat valmiina kehruun aloittamiseksi. Kudontatyöt alkoivat vuonna 1839.


   


Vuonna 1847 Kuusvooninkinen hallitsi Tammerkosken maisemaa.

Kuusvooninkinen on Suomen ensimmäinen tehdasrakennus modernissa mielessä. Tämä perustuu sen kantavaan rakenteeseen, joka on väliseinien sijaan toteutettu valurautapylväin. Rakennukseen asennettiin palonsammutuslaitteisto. Vuonna 1892 se korvattiin automaattisella palonsammutusjärjestelmällä. Tuolloin Kuusvooninkisen ja viereisen TR 2:n yhteiseksi porrastorniksi vuonna 1850 rakennettua tornia korotettiin, jotta sammutusjärjestelmän vesisäiliö saatiin tarvittavalle korkeudelle.

Lähde: Wikipedia

Kuusvooninkisen peruskivi muurattiin 1836. Kuusvooninkinen on Vanhan tehtaan keskeisin ja arvokkain kohde. Kuusvooninkista pidetään aikakauden rakennustaidon huippusaavutuksena.

Kuusvooninkinen oli ensimmäinen teollisuusrakennus Suomessa, jossa otettiin käyttöön modernin prosessiteollisuuden vaatimat menetelmät. Tehdas oli rakennettaessa yhtä moderni kuin Keski-Euroopan vastaavat rakennukset. Sodat ja saneeraukset ovat Euroopassa tuhonneet monia tämäntyyppisiä rakennuksia. Finlaysonin Kuusvooninkinen on säilynyt kansainvälisestikin merkittävänä teollistumisen alun monumenttina. 

Lähde:Työväen Keskusmuseo, Minna Karhunsaari


verstasTyöväenmuseo Werstas Väino Linnan aukiolla.

PS. Kuusvooninkisessa on nykyisin mm. Rupriikki.


Mainokset

5 comments

  1. Tampere on todella kaunis kaupunki, vanhat tehdasrakennukset siellä ovat aivan upeita. Minusta on hienoa, että Tampereella ei ole lähdetty purkamaan pois kaikkea vanhaa (niin kuin Oulussa on). Kertoo jotakin siitä, miten arvostetaan alueen historiaa ja kulttuuriperimää.

  2. Tuttu paikka sikäli, että tuossa on Mehiläisestä (työterveyspaikkani) yksi ovi ulos. Käytän sitä sivuovea, koska haluan yleensä ihailla noita näkymiä 😉

  3. Sielläkös ne ’puuvillan tytöt’ raatoivat? Vai kuinka heitä nimitettiin – maaseudulta kuitenkin tuli paljon tyttöjä ’vinleissonille’ töihin vielä 60-70 -lukujen taitteessa… Kaunis rakennus ja kuvasi ovat tosi hyviä!

  4. Very fine post.
    Tampere is one of my favorite town for many reasons.

  5. I love those stair-step windows on the building to the left.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: