Svenska dagen 100 vuotta

Faktaa Ruotsalaisuuden päivästä ja lähteeni on taaskin tuore Aamulehti:

Svenska dagen firas bland finlandssvenskarna den 6 november samtidigt som man i Sverige firar Gustav Adolfsdagen.

Dagen firades första gången år 1908.

Dagen var avsedd att verka för den finlandssvenska befolkningens sammanhållning och har sedan dess fungerat som ett slags nationaldag för Svenskfinland, för finländare med svenska som modersmål.

Numera talar man sällan om att dagen också är Gustav Adolfsdagen.

Så. Jag har bakat idag. Småkakor eller i dessa fall äkta svenska havreflarn säger Leila Lindholm, en välkänd svensk tv-kock med eget mat- och bakprogram. Gå och titta: www.leila.se.

havreflarn 40 kakor

  • 150 g voita
  • 2 dl kaurahiutaleita
  • 2 dl sokeria
  • ½ dl kuohukermaa
  • ½ dl vaaleaa siirappia (ei ollut, laitoin hunajaa)
  • 2 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta

laita uuni lämpiämään 200°. Sulata voi ja sekoita se yhteen kulhossa kaurahiutaleiden, sokerin, kerman ja vaalean siirapin kanssa. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja sekoita jauhot muuhun möhnään. Tee leivinpaperilla vuoratuille pelleille teelusikoita apuna käyttäen pieniä taikinakekoja. Jätä suuret välit, minulla ainakin levisivät ja kasvoivat tosiinsa kiinni. Paista uunissa kauniin värisiksi. Leilan ehdottama 4 min. ei ainakaan minun uunissani riittänyt värin saamiseksi näihin kauralastuihin. Jälkikasvua ei kuitenkaan tunnut lastujen epäsäännöllinen muoto haittaavan!

0611_4644-kauralastut-c

 

Ostin vähän aikaa sitten uuden lehden. Se on ruotsalaisen Drömhem & trädgård-lehden suomalaistettu versio nimeltä Toivekoti & puutarha. Nimenomaan suomalaistettu versio, ei käännetty ja siksi ainakin minulle valtava pettymys. Tein sen virheen, että menin ostamaan toissapäivänä marketista alkuperäisen lehden eikä semmoista pitäisi ikinä mennä tekemään. Originaalissa lehdessä on sivujakin jo 228 kun suomalaisten köyhäilyversiossa vain 140. Jos se nyt on vain. Paitsi se on ”vain” verrattuna alkuperäiseen.

Kaikki ruokaohjeet ja askartelut on suomalaistettu. Miksi? Minä haluan kivoja ruotsalaisia ruokaohjeita ja koristeita, jotain u u t t a ! Nooh, ei tässä mennyt kuin yhden lehden hinta harakoille, toiste en osta suomalaistettuja lehtiä mistään hinnasta enkä mistään lehdestä.

-lehtilehti

*Puolueellisen tutkimuksen suoritti Krisu, eikä se ole kansainvälisesti vertailukelpoinen.*

Hejsan till alla mina vänner!

(meniköhän se tuokaan nyt oikein? ääh, ei haittaa!)