Kesäkurpitsa on kovin kiitollinen kasvatettava ja tänä vuonna käsittääkseni erityisen satoisa päätellen siitä kesäkurppamäärästä, jonka äitini ehti Lahdesta tänne viikko sitten kantaa tullessaan lapsenpiiaksi ja kokkaamaan. Tässä yksi resepti tuon mainion vihanneksen käyttöön, vohkittu Yhteishyvä-lehdestä, luulisin.
- n. 500 g kesäkurpitsaa, mielellään pieniä
- 1-2 chilipalkoa
- 6-8 valkosipulinkynttä
- reilusti hyvää oliiviöljyä
- suolaa, mustapippuria myllystä
- 1 rkl valkoista balsamicoa
- ruukku lehtipersiljaa hienonnettuna
Leikkaa kesäkurpitsat ohuiksi viipaleiksi. Halkaise chili, poista siemenet (ei ole pakko, jos haluaa kunnon täräyksen hottia hommaan) ja silppua. Kuori ja viipaloi valkosipulit.
Paista kesäkurpitsaviipaleet kuumassa paistinpannussa useassa erässä oliiviöljyssä molemmin puolin niin, että saavat hiukan väriä. Siirrä kulhoon. Kuullota hiukan myös chiliä ja valkosipuliviipaleita, mutta älä käräytä niitä. Lisää kesäkurppaviipaleiden sekaan kulhoon chili-valkosipulit, ja persiljasilppu. Lorauta balsamicoa reilulla kädellä ja anna mennä myös oliiviöljyä paistoöljyn lisäksi. Suolaa ja pippuroi makusi mukaan. Anna maustua jääkaapissa muutama tunti tai seuraavaan päivään.
Menee alkuruokana tai lisukkeena.
Merkintöjä Melukylästä 
Minä näköjään asun koneella, kun olen taas ensimmäisenä kommentoimassa. Mutta ihana näköisiä kesäkurpitsaviipaleita ja hyvä kuva! Noita täytyy ehdottomasti kokeilla, kuuluu nimittäin lempivihanneksiini. Sitkeitten vaatimusten jälkeen meidänkin Prismaan on alkanut ilmestyä reittä pienempiä kesäkurpitsoita, joista sitten valitsen pienimmät.
Et asu sen enempää kuin muutkaan, heh. meilläkin on S-market alkanut pitää hyllyssään pieniä ja kiinteitä kesäkurpitsoita, onneksi! Torilta saa sitten silloin tällöin keltaista, joka on mielestäni maukkaampaa ja kiinteämpää. Onneksi äitini kasvattaa sitä keltaista myös, nyt, kun itselläni ei enä ole kasvimaata kaupunkiin muuton jälkeen.
Minun lempikesäkurpitsaresepteihini kuuluu myös Pappardelle, jonka ohjeen löydät reseptisivulta. https://krisuh.wordpress.com/ruoka/pappardelle/
On muuten erittäin hyvännäköistä sekin. Etkö tosiaankaan syö tällaisten ruokien kanssa leipää?
Jos sen vierellä on pihvi tai kalaa tai kanaa? En todellakaan.
Mie haluun tätä. Ja noita punajuurijuttujakin!
Niin ja naamakirjasta. Ensin se oli ihan hullua, koukutuin samantien ihan niinkuin aina kaikkeen sekopäiseen. Nykyään käytän sitä vain yhteydenpitoon kavereiden kanssa, joiden kanssa en välttämättä muuten vaihtelisi niin usein kuulumisia. Ja on siellä ruokabloggaajien ryhmäkin 🙂
Hanna,
Eikun kokkaamaan! Mä arvasin sen, että se naamakirja koukuttaa ja mä olen superkoukuttuvaa lajia vielä.