12 vastausta artikkeliin “Kevätjuhla”

  1. Tosiaan joku on jaksanut miettiä värimaailman näihin juhliin kohdalleen, keltaista ja liilaa. Kovin on keväinen tunnelma, ihanat vaatteetkin lapsilla.

    Voi kun ihmiset viitsisivätkin pukeutua (pukea lapsensa), eikä aina sitä farkkua. Siskon kanssa jo aikoinaan harmiteltiin, että kun itse laittaisi mielellään esim. koulun tapahtumiin vähän pidemmälle ajateltuja asuja, niin muut olivat tylsiä ja tulivat samoissa kamppeissa kuin muulloinkin. Sellainen latistaa! Edes naamiaisiin tai teemajuhliin kaikki eivät pukeudu. Vähän karnevaalia pitää aina olla! ü

  2. Kuvavalinta tuo suodastaan äänimielikuvan suvivirrestä. 😀

    Pankin talkkarin kanssa täsmälleen samaa mieltä.

    Joskus tulee mieleen, että kun ihmiset valittavat, että kaikki on aina niin tasapaksua, niin kai se vähän johtuu omastakin asenteesta. Jos ei viitsi tehdä edes juhlasta juhlaa niin ei sitten 8)

  3. Kiitokset kommenteista. Kuva olikin uunituore, keskiviikkona olin kaksosteni kevätjuhlissa, joista kuva on. (Torstaina kuuntelin rehtorin puheen toiseen kertaan Isoveljen kevätjuhlissa, haha!)
    Olen samaa mieltä Pankin talkkarin ja neulekirpun kanssa siitä, että juhlakäyttäytymistä ja ennen kaikkea siihen pukeutumistakin pitää ja voi opettaa jo koulun tilaisuuksista lähtien. Siinä on kuitenkin pari muttaa matkassa ainakin näin kolmen pojan äitinä.
    Yksi on juhlakengät. Jäävät armotta pitämättä. Kallis investointi kerran vuodessa (x3!) Hulluinta on vielä se, että yleensä koulun juhlasalissa hipsitään sukkasillaan, vaikka olisi mitkä nappaspatiinit matkassa mukana. Olen siis lakannut ostamasta juhlakenkiä pojilleni.
    Mitä muuhunkin vaatetukseen tulee, niin pojat ovat hankalia. Tarhassa vielä riehutaan mirrit kaulassa, mutta isompana ei tule kuulonkaan! Vai vielä juhlahousut? Hyvä, kun saa puhtaat ja siistit farkut niille jalkaan niiden iänikuisten rähjäverkkareiden sijaan, kuulkaas. Farkut omalla pojalla voivatkin näyttää oman äidin silmään yllättävän juhlavilta. 😉
    Siistit uudet paidat sen sijaan niille vielä saa päälle, huh!

    Mirristä kaulassa tuli mieleen toinen kaksosista vissiin 4-vuotiaana. En löytänyt tarhan joulujuhlaan mentäessä keväisen muuton jäljiltä mistään sitä pussia, jossa pikkuiset kravatit ja mirrit olivat. Yritin ehdotella, että josko nyt mentäisiin ilman. Huusi pää punaisena minulle tämä miehenalku:
    Minä olen herrrrasmies!
    Pakkohan se ravattipussi oli etsiä sitten. 😀

  4. Joo, olen kyllä kuullut, että pojat ovat hankalampia. Ja varsinkin nahkakenkien kanssa! Meillä kun on ollut aina tätä tyttösakkia, pukeutuminen on ollut vain kivaa..ü

    Saa nähdä, kun tuo nuorimmainen, nyt kolmevuotias, tuosta kasvaa. Nythän se pukee vielä prinsessamekkoa tyttöjen perässä ihan kilpaa ü

  5. Hieno otos.

    ILMOITUS!
    Koska tässä lähiaikoina siirryn taas tunturiin ja
    GPRS-yhteyden varaan, niin ilmoittelenpa, että
    käyn kyllä Runo- ja Kuvatorstain tuotokset aina
    katsomassa, mutta jätän kommentoimatta koska
    yhteys on niin toivottoman hidas. Tämä on tätä.

    Yritän vastata pari-kolme kertaa päivässä niihen
    kommentteihin joita joku saattaa mulle jättää.

    Syksyllä kun palaan tasaiselle, homma jatkuu
    sitten entisellään.
    Hukkalasta, susi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s