Halvatun Nigella!

Minä teen parhaillaan joulukakkua. Se jäähtyy tuolla hellankulmalla nyt puolisen tuntia, että saan sinne lisättyä vatkatut munat ilman, että ne muuttuvat kokkeliksi. Sitten vielä jauhot ja uuniin.
Nigella mokoma, minkä meni tekemään! Pyöritteli silmiään ja huokaili ja ynisi vähän ennen aattoa samalla kun keitteli hedelmäkakkuunsa korintti-rusina-luumumössöä voin, hunajan, muscovadosokerin ja kahviliköörin kanssa. Kaakaojauhetta! Raastettuja appelsiininkuoria ja neljän mehut. Kuola alkoi valua. Ei ole arvon Rouvan mukaan yhtään semmoinen englantilainen hedelmäkakku, joka on tyypillisesti kova ja kuiva, ja jossa hammaskin voi katketa. Vitsit, sillä on sitten loistava valaistus ja huippu lavastus ja kuvaajat!
Rouva taitteli ja laitteli ei-kertakäyttöistä leivinpaperia irtopohjakakkuvuokaansa. (No hei, mullahan on samaa, Löytötavaratalostahan sitä on ostettu jo aikaa sitten!) Oli meinaan jetsulleen leikatut palat. (Kukahan tarpeistonhoitaja nekin sille teki? Minä äsken leikkelin. Kauan. Ja silppusin….)
Ympyräksi kanssa reunoille. Tuplasti korkeampi kuin astia. Ei pala paakkelssi, sanoo Nigella. Jumaleissöni, eihän se paperintekele edes ole niin pitkä, että siitä saisi yhtenäisen palan!!! Siellä on nyt puolet kestopalaa ja puolet paperiarkista leikattua. Ne muuten kaatuu koko ajan , että mulla on jo kauhuskenaario silmissäni sitä hetkeä varten, kun taikina on valmis vuokaan kaadettavaksi.

No nyt pirisi munakello, menen jatkamaan. Paljosta vetoa, että kaiken tämän uurastuksen jälkeen, se kakku maistuukin vielä pahalle? Koska on kukaan kuullut brittien kulinaarisista voitoista? No onhan se yksi äijänkäpy kyllä hyvä laittamaan sapuskaa, mutta ilkeä on ihmiseksi. Ja ruma. Gordon joku.

Palataan kauniiseen Nigellaan, oh!
Taikina on uunissa, eivätkä seinät kaatuneet, *ynh*. Sensuellia silmien pyöritystä tekisi Nigella tähän saumaan. Aina on kiharat ojennuksessa eikä esiliinaakaan tarvita. Mikään ei roisku hellalle ja se on kanssa hienoa, että paikat ei höyrysty vaikka kuinka keittäisi. Samassa ohjelmassa rouva keitti kattilassa kinkkuaan kolme tuntia. Nigellan keittiössä ei ole edes liesituuletinta! Aah! Mulle kanssa kaasuhella! Samanlainen tahraton kuin Nigellalla.
Katselin tuossa oman uunini lasiluukkua, että sitäpä ei lasiksi oikein tunnista, kun en sitä jouluksi kirkkaan kiiltäväksi kuurannut. Miksi olisin? Jos tontun tehtävä on työntää päänsä minun uuniini, niin takuulla minun tehtäväni on käräyttää tuon epäkohteliaan nuuskijan partakarvat. Mieluiten vielä vaikka berskarvatkin yksintein. Sinne ole asiaa kuin paisteilla. Tai kakuilla.

Nyt se kakku sitten on kaksi tuntia miedossa lämmössä. Sitten se jäähdytetään kokonaan ja etsitään sieltä vuorausten seasta esiin.
Alkaa koristelu. Kahvinmakuisia jotain karkkipapuja keskelle, jos on läsähtänyt. (Seksikästä ynähtelyä ja silmien pyöritystä á la Nigella) Siis ei tietysti toivoakaan, ettei olisi lässähtänyt? Mulla mitään papuja ole!
Syötävää kultapölyä (samalla kuuluu enkelikuoron laulua Nigellan korvissa. Täällä kolme takkutukkaa tappelee pleikalla…) Mun pitää lähteä ulkomaille sitä pöllyä hakemaan, arvatkaa, saako Suomen köyhäkaupoista? NO EI! Tähtikuvioita? Pah! Suomesta ei saa kuin nonparelleja ja hillottuja vihreitä ja punaisia kirsikoita. (Niitä muuten inhoan, olivat minkä värisiä tahansa.)
Ai joo, ja sitten niitä tahmaisia kaikenvärisiä appelsiininpalasia.
. . . ?
Ei kai sen sitten niin nökönnuukaa, kun kerran ollaan vaihtoehdottomassa maassa, laitetaan tomusokeria. Sillä tekolumella on porskutettu eteenpäin vuodesta toiseen. Virheet piilotettu ja hienoudet aikaansaatu. Ynnnnnnh!

PS. Mun sanomana nuo ynähtelyt kuullostavat lypsämättä jätetyltä lehmältä…

Mainokset

10 comments

  1. Sara

    I really like the new header on your blog. That squirrel is wonderful.

  2. Iines J

    Nigella on kaunis katsella, mutta ei hän minusta enää kovin seksikäs ole – pikemminkin äidillisen pyöreä. Äärettömän mukava hänen touhuilujaan on katsella. Näin saman joulukakkuohjelman ja tein oman kakun ihan eri reseptillä, mutta kova siitäkin tuli kuivana. Heh, mitäs me nigellat…

  3. Krisu

    Sara,
    Thank you. I thought it was time to leave Christmas lights behind.

    Iines,
    Onko sinusta vain tikunlaiha seksikäs? Minusta taas Nigella sopisi kroppansa puolesta vaikka malliksi. (Ja minun pitäisi saada elopainostani rapiat 10 kiloa katoamaan, että saisin moisen äidillisyyden taas takaisin… Vaikeeta on, mitä vanhemmaksi tulee. Hemskatin hormoonit!)
    Nigellan kakusta tuli kuin tulikin kostea, mutta ei oikein iske makuhermoihin, ainakaan meidän perheessä. Pitää säätää, hih 🙂

  4. katriina

    Tämä oli joulun hauskin kirjoitus! Hykertelin mielessäni, miten todellisuus kohtaa Nigellan. Tv:ssä kaikki näytti niin ihanan helpolta, että tuostahan kädenkäänteessä tekaistaan, mutta In Real Life hankitaan päivätolkulla ensin tarvikkeita. Mutta on kakku varmaan kaiken sen vaivan arvoinen.

    Samassa liemessä olen, ainakin kymmenen kilon päässä Nigellasta, mutta hän näyttääkin sitten upealta.

  5. Krisu

    Kiitos, Katriina. Kaikki näyttää aina niiin helpolta teeveessä, totta. Saisi olla makeampi tämä teos, mutta ei se minulta kurkkuun karahtanut. Tsin en paljon kakkuja syö, eikä se pojista edes ollut hyvää. Pitänee pakastaa vierasvaraksi, hah!

  6. Kiva kirjoitus 🙂 Joskus on hankalaa kun vääntää jotain uutta reseptiä. Mulla on ollut samantyyppisiä elämyksiä Donna Hayn Vieraspöytä – kirjan kanssa. Kuvat on ihania ja siitä hakee inspiraatiota selaamalla kuin lapsi kuvakirjaa, mutta välillä reseptit ovat vähän tuollaisia – mistä saa erikoisempia aineita käsiinsä ja muistan aina sen ekan kerran kun tein sitä yhtä pastaa – kirjassa se oli niin kauniin näköinen, mutta todellisuudessa aineet klimppiintyivät toisiinsa ja vaikka maku oli hyvä, ulkonäkö ei 🙂 On se silti hyvä kirja… omalla tavallaan 🙂

  7. Kiitos, Nelle. Mielikuvia niiden ihanien kirjojen ja varsinkin kuvien on tarkoituskin herättää. On vaan aina yhtä tragikoomista herätä totuuteen 😀

  8. Kakkusi näytti herkulliselta. Teetkö tänä jouluna myös tämän kakun.

  9. vuorivaahtera

    Jos teet tänäkin jouluna Nigella-kakun, niin muista pyöritellä silmiä ja nuoleskella sormiaaaah!

  10. Arleena,
    Moni kakku päältä kaunis…. 😉 tämän tekeminen olisi mukavaa, saisi oikein veivata, mutta kun ei tämä oikein maistu mun simasuilleni, eikä sen puoleen minullekaan.

    Vuorivaahtera,
    Ou jee! *ynnh*

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: