Nimittäin mansikoita! Oli pakko vaihtaa banneristakin mansikat pois, ihan jo etoo, kun on pistänyt kolme laatikollista pakastimeen kohtuullisten (krääk!) maisteluiden kera. Juu, kuvassa vaan 2 laatikollista, mutta kolme pakastin. Uusi arkkukin piti ostaa, vanha lauloi koko viime talven liian kallista sähkölaskulaulua minulle.
En sitten yhtään välitä pakastaa suonenjokisia mansikoita. Ne täristellään halki puolen Suomen rekoilla ja niin niistä saakin heitellä biojätteeseen liian suuren osan, ainakin minun kokemukseni mukaan. Kannatan lähituotantoa tässä asiassa, Tampereen läheltä saa hyvää mansikkaa Ylöjärveltä, Hämeenkyröstä, Pälkäneeltä, nyt muutamia paikkoja mainitakseni.
Mutta kun täytyy ihmisen hifistellä tässäkin, vuosia jo kelvannut meille vain luomu… Yksi paikka Tampereelta Kuruun päin oli, mutta lopettivat mansikanviljelyn, kun se oli niin ilmoista kiinni ja heillä vain sivubisnes. Jäin ilman luomuviljelijää. Netin kautta löysin sitten tämän kihniöläisen Mäkelän luomutilan.
Nettiin on tullut sen jälkeen paljon lähempänä Tamperetta olevia luomutilojakin, mutta olen pysynyt uskollisena, vaikka matkaa tuleekin meiltä yli 90 km perille.
Mansikat ovat valmiiksi perattuja, jep, että sinänsä helppo homma. Hämmästyin ensimmäisellä hakukerralla moista hienoutta, mutta sopimusviljelijöinä Mäkelät joutuvat perkaamaan teollisuutta varten marjansa, näin siitä hyötymme myös me yksityiset laatikkokaupan tekijät. Heidän mansikanpoimijansa saavat myös hieman enemmän palkkaa kuin tavallisten mansikkatilojen työntekijät.
Tietysti itsepoimintaakin saa harrastaa, hinnasta en silloin tiedä, mutta tänä ja viime vuonna maksoin 30€/laatikko, enkä pidä sitä suurena summana valmiiksi peratuista samana päivänä poimituista luomumarjoista. Pakastamisessa pitää kuitenkin olla nopea, ilman niitä seitsemää tehoruiskutusta, millä tavan marjat mm. “suojataan”, luomu alkaa pilaantua nopeammin, tietysti.
Mutta nyt saa riittää vähäksi aikaa mansikat, uuh. Mustikoita tänne ja äkkiä, haluan piirakkaa! Kävin eilen liian myöhään torilla, ei mitään, paitsi pensasmustikkaa. Olen kyllä niiiiiiin epäluuloinen, että sitä en ota. Täytyy yrittää huomenna aamulla aikaisin, jos vaikka heräisin? Hitsit, ihme, jos saan ahterini ulos huushollista ennen kymmentä. Mulla olisi yksi puolalainen mustikkaohjekin.
Pitäisi ostaa vielä laatikollinen mansikoita. Luxusta saada valmiiksi perattuina, pitää katsoa sillä silmällä, kun ajellaan huomenna pohojanmaalle.
Vielä muutama vuosi sitten oli oma mansikkamaa - ja taatusti luomua. Saatiin pakkaseenkin melkoiset määrät, viiniäkin tehtiin. Ikää alkoi sitten kertyä ja luonto otti omansa. Tänä kesänä saatiin vain maistiaiset sieltä monimuotoisen kasvillisuuden seasta. Hyvältä maistuivat.
Aika aikaansa kutakin.
arleena,
kerro, löytyikö matkan varrelta.
iisi,
Niinpä, aikaa aikaa kutakin. Mukavaa, kun pistäydyit ja kommentoit, tule toistekin.