Sain sähköpostia blogilistan ylläpitäjältä. Tai siis joltain heistä, eikös siellä ole monta hemmoa hommissa? Tämä kaveri on lisännyt tietoihini RSS-syötteen ja nyt blogini päivittyy entiseen tapaan. Ooh, tätä onnenpäivää! 
Toukokuun kiireinen loppupuolisko alkoi nyt. Pari viikkoa vielä haipakkaa ja sitten saa lomailla. Kaksosilla on tällä viikolla viimeinen soittotunti, Isoveljellä se oli jo viime viikolla. Tosin tuplailon puolikkaan jalkapallo juoksuttaa peleissä kesän mittaan kentän laidalta toiselle, mutta ei niin pahasti enää, kun raaski jättää viimein vanhan kotikylän joukkueen ja liittyi tamperelaiseen puulaakiin, kun täälläkin on jo kahden vuoden asumisen jälkeen tuttuja poikia pelikavereina.
Viime kesänä vielä kaikki kolme poikaani pelasivat naapurikunnan puljussa futista. Pelkkiin treeneihin tarvittiin äitiä kuskiksi ja matka oli sen verran pitkä, että siellä sitten kökötin milloin autossa, milloin kentän laidalla. Ja neljänä iltana viikossa plus pelit plus turnaukset. Pistämättömiä tilanteita olivat aina ne, kun oli tuplailon peli jossain aivan toisella puolella Pirkanmaata kuin Isoveljen. Viime kesänähän ex häipyi sujuvasti koko kesäksi kuningas alkuhuulin tukevaan syleilyyn, eikä vastannut edes puheluihin, mutta se on taas toinen juttu se.
Nyt pelaa enää yksi poika, ja hänkin menee treeneihin lähikentälle ja omalla pyörällä! Ihmeellistä! Ex on AA-kerhossa ja vastaa nykyisin aina puhelimeensa, sekin on ihmeellistä, kuulkaa. Jalkapalloilijalla oli nimittäin jo lauantaina ensimmäinen turnaus ja sinne hänet vei ex, koska minä olin koko lauantain töissä. Kyllä elämä vaan on. Syyttäkää minua vaikka kuinka kliseiseksi, mutta se on!
Jutustelu