Vihreää parsaa ja höpinää

Tämän viikon ainoa vapaailta. Töissä loppusuoralla, kesäloma häämöttää noin kolmen viikon päässä. Hurjasti koko ajan muistettavaa, poikien viimeisiä soittotuntiroudauksia, “vääriä” kouluunmenoaikoja, luokkaretkiä, isoveljellä uuteen yläasteeseen tutustumista, yhdellä futistreenit ja jo ensi viikonloppuna turnaus! Vasta saivat joukkueen kasaan, hohhoijjaa. Keväinen Mitä-missä-milloin? menossa.

Menen vielä huudattamaan imuria hetkeksi yläkertaan, ennen kuin pojat kömpivät nukkumaan. Katsovat Simpsoneita ja syövät iltapalaa.

Luistin taloyhtiön pihatalkoistakin tänään, töissähän mun oikeesti piti olla, mutta tulikin sattumalta vapaata. No höh, tulimme soittotunniltakin kotiin Isoveljen kanssa vasta kuuden korvilla, talkoot alkoivat viideltä. Tuplailon puolikaskaan ei ollut syönyt mitään ennen jalkapallotreenejään, meillä syötiinkin vasta puoli seiskalta. Ulkona on sitä paitsi niin kylmäkin, hrrrrr! (seli-seli).

Eikä noilla parsakuvilla mitään tekemistä tämän jutun kanssa ole. Paitsi että kyllä minä niitä tänään söin.

Paju

Eilen se näytti tältä.

kasvua vauhdilla

Aivan mahdotonta tämä kasvu, enpä ole ennen tainnut oikein seuratakaan mokomaa. Vai onko se nyt vaan tämän ennenaikaisen lämpöaallon syytä kaikki? Ensi viikolle luvattu viilenevää ja jopa hallaa öiksi. Apua? Tänään huomasin kärhössäkin isot alut!

Raparperista saa ensi viikolla tällä vauhdilla ottaa ensimmäiset varret, aah! Pioni, se punainen on jo keskittynyt pullistamaan nuppuja. En kyllä tahdo uskoa silmiäni, kaikkein vähiten kalenteria ja lämpömittarikin on mennyt sekaisin. Mutta uskottava se vaan on: kesän lämmöt ja kaikki rehottaa villinä.

Vähän liiankin villinä, etten sanoisi. Äitini viherpeukalosta ja jatkuvista rikkaruoho-operaatioista huolimatta, puhumattakaan nyt kukkien harvennus- ja jakamistoimenpiteistä, pieni kukkapenkkini on totisesti viidakko, jossa kasvit tappelevat vähäisestä elintilasta ja säännöllisesti yrittävät levittäytyä kiviaitansa ulkopuolelle, katsokaa vaikka:

Mikähän se on nimeltään tuo keltainen voikukkaa muistuttava kukka tuossa etuvasemmalla? Mahdoton levittäytyjä kumminkin, sille ei riitä mikään tila. Viime kesänä istutetut köynnösruusut ovat toivoakseni vielä hengissä valkoisen aidan vieressä, talvihan oli historian leudoin.

Etupihan puolella niin ikään viime kesänä istutettu rhodo viihtyy hyvin paikallaan, nuput ovat jo isoja kuin pienet kävyt. Niiden lähelle istutettu piippuköynnös sanoi kasvusopimuksensa jo viime kesänä saman tien irti, se ei pidä niin happamasta maasta kuin rhodo. Harmi, olisin niin halunnut vihreän isolehtisen ja tuuhean köynnöksen sisäänkäyntikatokseen.

Mies toi rautayrtin puutarhaltaan.

Saa tuoda toisenkin, minulla on kaksi samanlaista amppelikoria, jotka laitan yleensä sisääntulokatokseen roikkumaan.